Eläinten hyvinvoinnin tutkijahaluaa tiukentaa eläinsuojelulakia
Vaikka viimeinen villinä elänyt naudan kantamuoto kuoli sukupuuttoon 1600-luvulla, tutkijat ovat saaneet selvitettyä kesyttämisen vaikutuksia naudan luontaisiin käyttäytymistarpeisiin.
”Kesyttäminen on muuttanut tarvetta varsin vähän. Keskeiset tarpeet ovat 10 000 vuotta kesyttämisen jälkeenkin yhä olemassa”, kertoo eläinlääketieteen tohtori ja Helsingin yliopiston dosentti Laura Hänninen.
Hännisen mukaan näistä keskeisimpiä ovat tarve makaamiseen ja liikkumiseen sekä vasikoilla imemiseen.
”Nauta pyrkii makaamaan tunnin jaksoissa noin 12 tuntia vuorokaudessa. Jos se joutuu menemään makuulle kovalle betonilattialle, sen 800 kilon painoisen ruhon tuottama rasitus sen etupolville on valtava. Tällöin eläin pyrkii välttämään makuulle menemistä eli sen luontainen käyttäytyminen estyy.”
Jos kytkettynä elävä eläin pääsee ulkoilemaan esimerkiksi vain kolme kertaa viikossa, sillä on patoutunut liikkumisen tarve, Hänninen jatkaa.
Ja mikäli vasikat eivät saa imeä joko emäänsä tai tuttiämpäriä, ne kohdistavat imemistarpeensa joko lajitovereihinsa tai navetan rakenteisiin. Myös nautojen nupouttaminen ilman puudutusta ja kivunlievitystä pitäisi Hännisen mukaan kieltää.
Nautojen hyvinvointiongelmiin pitäisi Hännisen mielestä puuttua tiukentamalla eläinsuojelulakia.
Esitys uudeksi laiksi on paraikaa maa- ja metsätalousministeriön valmistelussa. Sen oli tarkoitus valmistua jouluun mennessä, mutta nyt se näyttää viivästyvän eduskuntavaalien yli.
MTK:n johtokunnan jäsen, maidontuottaja Annamari Torttila Hämeenlinnan Lammilta, puolestaan katsoo, että nautojen oloja parannetaan parhaiten vaikuttamalla tuottajien asenteisiin ja tuottajien keskinäisellä yhteistyöllä.
”Tuottajat vierailevat paljon toistensa tiloilla tutustumassa tuotantoon. Se levittää hyviä käytäntöjä tiloilta toisille. Toiminnan pohjaksi tarvitaan hyvä peruslainsäädäntö, mutta siitä ei saa tehdä liian tiukkaa.”
Hänninen pitää Torttilan ehdotusta sinänsä hyvänä. Hänen mukaansa asennemuokkaus ei silti tehoa kaikkiin tuottajiin.
”Osa tarvitsee tuuppausta eteenpäin.”
Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton SEY:n toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati Pulli on samoilla linjoilla.
”Tuttiämpärin hyödyistä on kiistatonta näyttöä, mutta siitä huolimatta monet tilat eivät ole ottaneet sitä käyttöön”, hän sanoo.
Torttila, Hänninen ja Pulli puhuivat SEY:n järjestämässä keskustelutilaisuudessa eduskunnan kansalaisinfossa perjantaina.
Tilaisuus oli osa perjantaina alkanutta eläinten viikkoa, jonka teemaeläimenä on tänä vuonna nauta.
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
