Helsinki ja Uusimaa kärsivät alkuvuodesta rankan muuttotappion – Häme ja Savo voittajia

Asuminen maaseudulla entistä väljemmin kiinnostaa. Muuttoliike pois kaupungeista, etätyö ja monipaikkaisuus ovat vahvassa kasvussa, mihin korona on osaltaan vaikuttanut. Kuva: Sanne Katainen, Satu Lehtonen

Kuva: Timo Filpus

Kuva: Timo Filpus

Useat Suomen suuret kaupungit kärsivät alkuvuodesta muuttotappiota Suomen sisäisessä muutossa. Eniten väkeä menetti Helsinki, 3 300 henkilöä, ja Turku, noin tuhat henkilöä.

Nettomuuttovoittajia olivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan suurten kaupunkien läheiset kunnat, esimerkiksi Tuusula, Järvenpää ja Sipoo Uudellamaalla ja Kaarina Varsinais-Suomessa.

Uudeltamaalta muutti väkeä muualle Suomeen enemmän kuin tuli todennäköisesti ensimmäisen kerran kymmeniin vuosiin. Uudenmaan nettomuuttotappio oli noin 700 henkilöä, saman verran kuin Pohjanmaan. Myös Keski-Suomesta muutettiin pois enemmän kuin sinne oli tulijoita.

Kun otetaan huomioon syntyneet ja muutto ulkomailta, Uudenmaan väkiluku kasvoi lähes 7 000 henkilöä. Suurin osa kasvusta tuli ulkomailta.

Telian puhelintiedoista keräämä liikkumistilasto kertoo, että pääkaupunkiseudulla oli heinäkuussa lähes neljännesmiljoona ihmistä vähemmän kuin vuonna 2019. Ihmiset matkailivat mökkikuntiin ja kesäkaupunkeihin, esimerkiksi Ruokolahdelle, Imatralle ja Hankoon, Teliasta kerrotaan.

Pääkaupunkiseudulla väki väheni viime vuoden heinäkuusta kymmenisen prosenttia.

Yksi suosikeista oli Ahvenanmaa, jossa väkimäärä kasvoi seitsemän prosenttia edellisvuodesta.

”Kaikkien aikojen kotimainen matkailukesä näyttää toteutuneen. Selvää kasvua näkyy kesäkaupungeissa ja mökkikunnissa, kun taas suurissa kaupungeissa oli selvästi vähemmän ihmisiä kuin viime vuoden heinäkuussa", Telian datayksikön johtaja Tapio Levä toteaa.

Uudenmaan muuttotappio on hyvin poikkeuksellista, koska maakunnassa väki on lisääntynyt ainakin vuodesta 1998 lähtien, tutkimusprofessori Hilkka Vihinen Luonnonvarakeskuksesta sanoo.

"Muutos liittynee monipaikkaisuuden kasvuun. Aiemmin kaupungeissa kirjoilla olleet ovat vaihtaneet kirjat entiseen kakkosasuntoon", Vihinen pohtii.

"Muutos voi liittyä myös Helsingissä kalleuteen. Kun palvelualoilla ei ole nuorilla töitä, on muutettu edullisemmille lähialueille."

"Pelkkä kaupungeissa melko ahtaasti asuminen ei riitä ihmisille, kun vetovoimatekijät vähenevät."

Vihisen mukaan näyttää siltä, että ihmiset haluavat asua entistä väljemmin, mutta liikkumisyhteyksien ja varsinkin tietoliikenneyhteyksien täytyy olla kunnossa.

"Uskon, että monipaikkaisuuden kasvu jatkuu vahvana edelleen ja jää suuremmaksi kuin ennen koronaa. Työn joustavuus lisääntyy."

"Maan sisäiset muuttoluvut alkuvuodesta esimerkiksi Uudeltamaalta ovat yllättäviä. Pitkän ajan kehitys on, että kaupungistuminen jatkuu ja kasvukeskukset ja varsinkin isojen kaupunkien läheiset kunnat vetävät väkeä", Karjalan tutkimuslaitoksen johtaja Petri Kahila Itä-Suomen yliopistosta sanoo.

Hän arvioi, että muutos liittyy etätyön ja monipaikkaisuuden lisääntymiseen. "Kaupungissa asuvat ovat voineet muuttaa kakkosasuntoon tai mökille, jossa pystyvät tekemään etätyötä."

"Korona aiheutti nopean alkusysäyksen etätyön kasvulle toimisto- ja asiantuntijatyössä, missä etätyötä voidaan tehdä. Kuinka pysyväksi se jää, nähdään vasta myöhemmin."

Kahilan mukaan eniten on muuttunut työnantajan asenne etätyöhön, luottamus työntekijöihin on kasvanut.

Hän arvioi, että jatkossa hybridimalli työnteossa lisääntyy, eli tehdään entistä enemmän osittain kotona, osittain työpaikalla ja osittain matkoilla.

Alkuvuoden muuttoluvuissa täytyy Kahilan mukaan ottaa huomioon myös opiskelijat, jotka muuttavat kaupunkeihin pääosin syksyllä. Kun katsotaan koko vuotta, muuttoliike todennäköisesti tasaantuu isojen opiskelukaupunkien suuntaan.

"Joka tapauksessa harvaan asutun ja ydinmaaseudun väki jatkaa vähenemisestä jatkossakin ja väestö kasvaa kaupunkien läheisyydessä", Kahila ennustaa. "Se johtuu siitä, että maaseudulla väkeä kuolee enemmän kuin syntyy."

"Maaseudun täytyy vain sopeutua väen vähenemiseen, koska siellä elämä jatkuu täysillä. Investointeja ja palveluja täytyy sopeuttaa sen mukaan, mikä on tarve."