Viljelijöitä yritetty estää käyttämästä lakimiestä neuvotteluissa
Maaseudun Tulevaisuuden saamien tietojen mukaan viljelijöitä on neuvottelutilanteessa painostettu niin, ettei sopimuksista kaupan tai teollisuuden kanssa saa puhua lakimiehen tai edes oman puolison kanssa.
Sopimuspaperiin niin tiukka tulkinta salassapidosta ei päädy, vaan sitä vaaditaan suullisesti.
Vaatimus on siviilioikeuden professorin Jukka Mähösen mukaan kohtuuton.
”Kuulostaa pöyristyttävältä. Se on kohtuutonta, koska heillä itsellä on lakimiehet apuna. Ei siinä ole mitään laitaa”, Mähönen Turun yliopistosta linjaa.
Tasavertainen neuvottelutilanne vaatii, että molemmilla osapuolilla on samanlaiset työkalut käytössä. Siksi lakimieheen saa aina olla yhteydessä.
Sopimusten salassapitopykälä on normaali käytäntö. Sen vakiomuoto kieltää luovuttamasta sopimuksen tietoja kolmannelle osapuolelle.
”Mutta se ei tarkoita, etteikö lakimiehen kanssa voisi käydä sopimuksen sisältöä läpi. Teksti on lakimiesten laatimaa, joten viljelijät eivät ilman apua välttämättä ymmärrä mitä allekirjoittavat”, MTK:n lakimies Marica Twerin sanoo.
Avuksi saa pyytää myös MTK:n lakimiestä, Twerin painottaa.
Mähönen ei näe ongelmaa etujärjestön lakimiehen käyttämisessä.
Salassapitovelvoite ei myöskään koske henkilöitä, jotka osallistuvat tilan päätöksentekoon.
”Maatilalla tietoja saa jakaa yrityksen päätöksentekoon osallistuvien kanssa, esimerkiksi puolison ja lasten kanssa. Taloudellisten ja oikeudellisten konsulttien käyttö yritysten välisissä neuvotteluissa on keskeinen oikeus”, Mähönen sanoo.
Twerin on samaa mieltä.
”Vastapuolella on lakimiesten armeija. Tavallisesti ajatellaan, että neuvottelut ovat kahden yrittäjän välisiä, mutta todellisuudessa viljelijän on otettava tai jätettävä. Onhan hänen saatava tuote myydyksi, eikä ostajia ole montaa.”
Kauppa ja teollisuus kiistävät, ettei lakimiestä saisi käyttää apuna.
”SOK yrityksenä ei toimi näin. Kaikilla osapuolilla on oikeus käyttää konsultteja”, SOK:n hankintajohtaja Jari Simolin sanoo.
SOK:lla on sopimuksissa salassapitolauseke.
”Se on tavallinen lauseke, jossa kielletään liiketoiminnan tietojen luovuttaminen kolmannelle osapuolelle. Siinä ei ole sanktioita”, Simolin sanoo.
HKScanilla ei ole sopimuksissa salassapitolauseketta.
”Meidän korviin ei ole tullut sopimustekstiin liittyen epäkohtia. Voin vakuuttaa, että kirjallisiin ehtoihin ei suullisesti tehdä lisäyksiä”, HKScanin hallinto- ja lakiasiainjohtaja Markku Suvanto sanoo.
Saarioisen toimitusjohtajan Ilkka Mäkelän mukaan tuottajat voivat käyttää asiantuntijoita parhaaksi katsomallaan tavalla.
”Avun rajoittaminen ei kuulu Saarioisen eettiseen toimintaan”, Mäkelä sanoo.
Atrian hankinnasta vastaavan A-Tuottajien toimitusjohtaja Jari Leija vakuuttaa, että neuvottelutilanteeseen voi pyytää lakimiehen avuksi.
”Tilan asioita voi luottamuksellisesti käydä konsulttien kanssa käydä läpi.”
Leijan mielestä viljelijöiden pitäisi nimenomaan käyttää konsulttiapua.
”Osa onkin käyttänyt. Tilojen koon kasvaessa ja esimerkiksi investoitaessa se on entistä tärkeämpää”, Leija sanoo.
Keskolla yleisissä kauppaehdoissa ei ole mainintaa salassapidosta.
MT:n tietojen mukaan tiukkoihin sopimustulkintoihin on törmätty erityisesti kotieläin- ja erikoiskasvintuotannossa.
AIMO VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
