MTK: Digitaalinen eriarvoisuus voi kasvaa – "liian vähän valokuitua maaseudun tarpeisiin"
MTK ei sulata liikenne- ja viestintäministeriön digistrategiaa. Sen yhteydessä järjestettävä huutokauppa keskittää järjestön mukaan tietoliikenteen kolmelle suurelle toimijalle, mikä ei palvele maaseudun asukkaiden tarpeita.
Digitalisoituvien ja automatisoituvien maaseudun elinkeinojen liiketoiminta tökkii, mikäli valokuitua ei ole siirtämään kasvavia määriä tietoa, painottaa MTK. Valokuitua vedettiin kolme vuotta sitten kesällä Kannonkosken Vuoskoskella. Kuva: Sami KarppinenMTK näkee todellisen riskin siinä, että digitaalinen eriarvoisuus kasvaa uuden digitaalisen infrastruktuurin strategian toteutuessa. Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) laatima suunnitelma on ollut lausunnoilla. Sen pääsisältönä on 5G-verkkojen ja palveluiden kehittäminen.
MTK on huolissaan siitä, että strategia johtaa verkkojen saatavuuden kohentumiseen lähinnä kaupunkikeskuksissa ja pääväylillä, kun LVM jatkaa infrastruktuurin kehittämistä markkinoiden ehdoin ja teknologianeutraalisti.
"Mobiiliverkkojen kehittämisen rinnalla kiinteän valokuituverkon kehittämiseksi esitettyjen toimien vaikuttavuus jää avoimeksi", MTK havainnoi lausunnossaan.
Järjestön mukaan LVM:ltä on kokonaan unohtunut, että ilman riittäviä valokuituyhteyksiä digitaalisia julkispalveluja ei saada toimintavarmoiksi ympäri Suomea. Lisäksi digitalisoituvien ja automatisoituvien maaseudun elinkeinojen liiketoiminta tökkii.
"Digistrategiaa on tuollaisenaan vaikea sulattaa. Valokuidun tarjonta on nykyisin rajallista ja epäyhdenvertaista. Strategia hehkuttaa 5G-verkkoja, joita on kuitenkin tarkoitus rakentaa lähinnä vain kaupunkeihin ja liikenneverkon keskittymiin. Laajakaista näyttää maaseudulla jäävän liiaksi mobiiliyhteyksien varaan ja sehän ei meille sovi", toteaa painokkaasti MTK:n kehitysjohtaja Markus Lassheikki tiedotteessa.
Niin Finnetiin kuuluvat teleoperaattorit kuin Suomen seutuverkot ry ovat painottaneet MTK:n tavoin huolta siitä, miten maaseudun tietoliikenneyhteyksien saatavuus varmistetaan huutokaupassa (MT 6.6.).
5G ei edes toimi ilman kiinteää valokuituverkkoa. Mitä nopeammin tietoa halutaan siirtää, sitä tiheämpään tukiasemia tarvitaan.
Erot kiinteiden laajakaistojen saatavuudessa ovat Viestintäviraston mukaan suuria. 100 megabitin nopeudella toimivia, kiinteitä laajakaistayhteyksiä oli keskimäärin viime vuoden lopussa saatavilla vähän yli joka toisessa kodissa. Taajamien ulkopuolella lukema oli kuitenkin vain 16 prosenttia.
"Nykyinen tietoliikenneverkkojen kehitys tapahtuu pääasiassa markkinaehtoisesti. Se ei riitä varmistamaan tulevaisuuden palveluja. Strategiaan kohdistuu siksi vahva odotus, että se esittää konkreettisia ja vaikuttavia keinoja, muun muassa julkista rahoitusta, jotta tavoitteet saavutetaan", perustelee Markus Lassheikki.
MTK suomii myös LVM:n taajuushuutokauppaesitystä. Se katsoo, että taajuuksien jakaminen entistä enemmän kolmelle isoille toimijalle ei edistä uusien yhteyksien saamista.
"Osa 5G taajuuksista tulee jättää huutokaupan ulkopuolelle ja käyttää mahdollisuuksien mukaan paikallisten mikro-operaattoriverkkojen kehittämiseen", järjestö vaatii.
Se esittää, että maaseutualueiden langattomien verkkoyhteyksien kehittämiseksi selvitetään mahdollisuudet kehittää 4G-verkkoa asettamalla tulevaan 5G-verkkojen taajuushuutokauppaan tähän liittyviä täsmentäviä velvoitteita.
Lisäksi järjestö toivoo jatkoa Nopea laajakaista -hankkeelle, jonka turvin valokuitua on rakennettu useisiin kuntiin.
"Hallituksen on luotava riittävän pitkäjänteiset edellytykset julkisen tuen turvin tapahtuvalle laajakaistarakentamiselle vielä vuoden 2020 jälkeen", kannanotossa todetaan.
Lue myös: Kuituverkkojen rakentaminen tökkii – riskinä paikallisten verkkoyhtiöiden heikko kannattavuus (uutinen aukeaa tilaajille)
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
