Yli puolet maaseudun laajakaistasta on yhä rakentamatta

Vain joka kuudes suomalainen talous on kuidutettu. Suomi on teollisuusmaiden tilastossa häntäpäässä. Kuva: Kari Salonen

Nopeat laajakaistaverkot piti ulottaa maaseudulle viidessä vuodessa. Joulun alla rakentaminen 
sai jatkoaikaa. Rakentamatta on arviolta 60 000 liittymää.

Viestintävirasto laskee, että 54 prosenttia haja-asutusalueiden kodeista ja yrityksistä voisi nyt saada halutessaan liittymän käyttöön. Suomen Seutuverkoissa lasketaan, että todellinen liittymien saatavuus on vasta noin 30 prosenttia.

Koko maassa kuituyhteys löytyy vain joka kuudennesta kotitaloudesta.

Suomi on kiinteiden verkkojen yleisyydessä OECD-maiden peränpitäjiä, sillä laajakaistayhteydet nojaavat ennen kaikkea 3g-verkon varaan. Koreassa kaksi kolmasosaa laajakaistaliittymistä on kiinteitä, Ruotsissakin kuidulla toimii yli 40 prosenttia. Suomessa osuus oli viime vuonna alle viisi.

Suomen Seutuverkkojen puheenjohtaja Jarno Laitinen ei jättäisi yhteiskunnan toimintoja langattoman varaan.

Ylivoimainen enemmistö kiinteistä nopeista liittymistä on kaupunkikeskustojen kerrostaloissa. Taajamissa ja omakotialueilla olisi halua kiinteään yhteyteen, mutta siihen ei ole mahdollisuutta liittyä (MT 5.10.).

”Yritykset ottavat paljon jäseniimme yhteyttä, että ne jäävät väliin, kun valtakunnalliset operaattorit eivät ole kiinnostuneita valokuidun vetämisestä”, Laitinen kertoo.

Niinpä yksi verkko-osuuskunta toimii Helsingissä, ja Tuusulasta ja Oulusta löytyy kiinteän verkon rakennushankkeet.