Onnibussin perustaja Lauri Helke: "Oletimme ostavamme muita yrityksiä, mutta tulimme itse syödyksi"

Onnibusin perustaja ja toimitusjohtaja Lauri Helke jatkaa tehtävässä myös yrityskaupan jälkeen. Koiviston Auto osti Onnibusin lokakuussa. Kuva: Markku Vuorikari

Onnibusin perustaja ja toimitusjohtaja Lauri Helke myhäilee, että hänellä on voittajan olo. Moni voisi luulla toista, sillä tamperelainen Onnibus myytiin lokakuussa Suomen suurimmalle linja-autoyhtiölle Koiviston Auto -konsernille.

Pääasiallinen myyjä oli skottilainen sijoitusyhtiö Souter Investment ja sen omistaja Sir Brian Souter.

Helke oli myös myyjä pienellä osuudella. Hän jatkaa kaupan jälkeenkin Onnibusin toimitusjohtajana ja hallituksen jäsenenä.

”On kiistatonta, että voitimme linja-­autoalan kilpailun. Ennen Onnibusia bussi ei ollut vaihtoehto kaupunkien välisessä liikenteessä. Me saimme luotua jotain niin arvokasta, että se kannatti ostaa. Tuntuu tosi hyvältä”, Helke sanoo.

Pekka Mötön, Petteri Rantalan ja Helken perustama Onnibus toi halpa­bussikonseptin Suomeen ja mullisti muutamassa vuodessa joukkoliikennemarkkinat.

Kaupan jälkeisissä analyyseissa on kirjoitettu, että alan vakiintunut toimija Koiviston Auto nappasi aggressiivisen markkinahäirikön itselleen.

Helkelle oli selvää, että linja-autoliikenteessä tapahtuu yritysjärjestelyjä.

”Oletimme, että Onnibus ostaa muita yrityksiä, mutta tässä kävikin niin, että me tulimme syödyksi. Olimme Koiviston Autolle puuttuva palanen. Jos joku tekee hyvän tarjouksen, myyjäthän myyvät. Tämä ei ole sellainen kauppa, että Onnibus katoaa, vaan me kasvamme yrityksenä.”

Kaupan jälkeen iso kysymys on, nousevatko joukkoliikenteen hinnat? Helke on varma, että paluuta entiseen ei ole. Hän muistuttaa, että juna on markkinajohtaja kaukoliikenteessä ja kuluttajat vertailevat hintoja digitaalisesti.

”Nykyinen hintataso on uusi normaali, jolla kaikkien toimijoiden on pärjättävä. Kaupan jälkeen osa toimialasta iloitsi, että vanhat ajat palaavat, kun skotlantilaisesta riesasta päästiin eroon. Niin ei käy.”

Helken mukaan Koiviston Auton ja Onnibusin fuusiosta syntyvä uusi yhtiö on varsin hyvissä asemissa.

Onnibusin valtit ovat kaksikerrosbussit, toimiva digitaalinen myyntijärjestelmä ja brändi, Koiviston Autosta saadaan laaja pikavuoroverkosto ja varikot.

Jatkossa uudella yhtiöllä on yksi brändi Onnibus ja kaksi erilaista tuotetta.

”Koiviston Autot saatetaan maalata Onnibusin punaisiksi. Niitä pitää vähän tuotteistaa erilaisten kuljetusehtojen vuoksi. Koiviston Auton linjoilla voi kulkea kissoja, koiria ja polkupyöriä, käteismaksu on mahdollista ja pysäkkiväli on tiheä.”

VR saa oikeastaan syyttää itseään rajun kilpailijan Onnibusin perustamisesta. Tamperelainen diplomi-insinööri Helke työskenteli nimittäin aikaisemmin VR:n suunnittelupäällikkönä.

Kun VR:n lähiliikennejohtajan pesti meni sivu suun vuonna 2011, Helke irtisanoutui. Junalippu Tampereelta Helsinkiin maksoi silloin 37 euroa ja bussilippu 30 euroa. Hän tiesi VR-taustansa vuoksi, että väli on mahdollista ajaa paljon halvemmalla.

Helken mukaan bussilla ja junalla oli tiedostamaton kartelli.

”Juna hoiti nopeat yhteydet kuten Helsinki–Tampere-välin ja hidas bussi sai ryöstää puhtaaksi sivukylät kuten Valkeakosken, jossa juna ei pysähtynyt. Me keksimme Pekka Mötön kanssa, että yritämme olla kuin juna ja ajaa suoraan kaupungista toiseen mahdollisimman nopeasti.”

Onnibuss painoi bussikyydin hinnat minimiin. Parhaimmillaan matkustaja pääsi kaupungista toiseen vain yhdellä eurolla.

Onnibussin perustaminen liittyi Suomen joukkoliikenteen kilpailun avautumiseen. Yhtiö sai valtavasti mediahuomiota, kun kilpailijat tehtailivat hallinnollisia valituksia ja Matkahuolto yritti hankaloittaa toimintaa.

”Vastustus herätti kansan mielenkiinnon. Se oli meille siunaus, koska Onnibusilla ei ollut lainkaan markkinointibudjettia. Jälkikäteen ajatellen Onnibusin tulo toimialalle olisi ollut kohtuullisen helppo estää toivottamalla meidät vaan terve­tulleeksi.”

Onnibusia on arvosteltu siitä, että pääreittien kilpailuun keskittyminen on johtanut maaseudun bussivuorojen alasajoon.

Perinteiset linja-autoyhtiöt ovat liikennöineet usein myös pienillä paikka­kunnilla ja hyvien reittien tuotoilla on pidetty hiljaiset reitit hengissä.

Helke muistuttaa, että syrjäseutujen reittejä on yleensä tuettu julkisella rahoituksella, jonka osuus on pienentynyt.

”Kaupungistuminen ja maaseudun bussivuorojen väheneminen on alkanut paljon ennen Onnibusia ja kilpailun avaamista.

”Maaseudulla taloudessa on yleensä useampi auto, junioreilla on mopoautot ja väkeä on vähän. Yhden mummon vieminen bingoon 50-paikkaiselle bussilla ei ole välttämättä ekologin tapa liikennöidä.”

Helke uskoo, että taksiliikenteen vapauttaminen synnyttää maaseudulle uudenlaisia liikkumispalveluita. Kimppataksit voisivat esimerkiksi yhdistää eri ihmisten matkoja ja elinkeinoja.

Onnibusin menestyksen salaisuus oli Helken mukaan tehokkaassa verkkokauppakonseptissa. Yhtiö sai kilpailu­etua myös tavallista suuremmilla kaksi­kerroksisilla busseilla.

”Me laskemme ja nostamme hintoja koko ajan suhteessa VR:ään. Se on pörssimeklarin työtä, jossa olemme todella hyviä.”

Onnibus aikoo hakea seuraavan kasvupyrähdyksen digitaalisesta lippu­kaupasta.

Heinäkuussa voimaan tullut liikenne­palvelulaki pakotti joukkoliikenneyhtiöt avaamaan myyntirajapintansa. Liikkumispalvelun tarjoajille on avattava pääsy lippu- ja maksujärjestelmään siten, että perushintaisen kertalipun hankkiminen tai yksittäisen matkan varaaminen on mahdollista.

”Me rupeamme myymään muiden yhtiöiden lippuja ja yritämme kehittää voittavan verkkokaupan, joka olisi suomalaisen joukkoliikenteen kuluttajan Booking.com. Ensitöiksi me otamme Koiviston Auton tarjonnan Onnibusin verkkokauppaan.”

Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) mukaan Koiviston Auton ja Onnibusin yrityskaupalla saattaa olla haitallisia vaikutuksia linja-autoalan kilpailutilanteeseen.

”Kun Brian Souter oli enemmistöomistaja, meitä haukuttiin veroparatiisiyhtiöksi. Nyt kun Onnibus on suomalaisen perheyhtiön omistuksessa, teemme muka kartellin. Koskaan ei ole hyvin”, Helke ihmettelee.