Sähkövero kiristyy neljä prosenttia
Hallitus kehui budjetin kehysriihen tuloksia vuolaasti torstaina Helsingin Säätytalolla samalla kun tiedotusvälineet yrittivät saada selville, mistä asioista riihessä todella sovittiin. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkistoSähkön kuluttajaveroa aiotaan korottaa ensi vuonna siten, että valtio kerää 80 miljoonaa euroa lisää kuluttajilta.
Korotus nostaa sähkön hintaa 0,185 senttiä kilowattituntia kohti ja arvonlisäverollisena 0,23 senttiä, Energiateollisuudesta kerrotaan.
Korotus nostaa sähköveroja nelisen prosenttia. Kun sähkön kokonaishinta siirtoineen, energiahintoineen ja veroineen on 15–16 senttiä kilowattitunnilta, kokonaishintaa veronkiristys nostaa puolitoista prosenttia.
Korotus kohdistuu veroluokkaan I, jossa ovat kuluttajat ja esimerkiksi viljelijät, mutta ei teollisuus ja kasvihuoneet.
Veroluokan I kulutus on 43 terawattituntia eli Suomen sähkönkäytöstä noin puolet.
Maatiloille sähköveron korotus tuntuu kirpeältä, sillä maatilojen saamasta energiaverojen palautuksesta viedään 18 miljoonaa euroa. Palautettavaa jää kuitenkin vielä nelisenkymmentä miljoonaa.
Sähkön lisäksi kuluttajiin kohdistuvia veroja tulee alkoholille, makeisille, virvoitusjuomille ja tupakalle.
Alkoholista aiotaan periä valtiolle 120 miljoonaa euroa. Väkevien viinojen veroa korotetaan 15 prosenttia ja mietojen 10.
Yksittäisen olutpullon hintaa veronkorotus nostaa vain muutamia senttejä, mutta panimoteollisuus pelkää tuonnin Virosta kiihtyvän.
Tupakan, makeisten ja virvoitusjuomien veroja kiristetään kutakin 50 miljoonalla eurolla.
Menoleikkauksia hallitus kertoi tehneensä 300 miljoonaa euroa. Niistä suurin yksittäinen kertyy kuntien valtionosuuksien pienentämisestä 180 miljoonalla eurolla.
”Leikkaukset heikentävät kuntien palvelujen rahoitusta ja menevät suoraan kuntaverojen korotuksiin sekä kiristävät erityisesti pieni- ja keskituloisten verotusta, Kuntaliitto arvioi.
Liitto kiittelee jäteveron tuoton siirtoa kunnille sekä kiinteistöveron uudistusta, joiden odotetaan tuottavan kunnille sata miljoonaa euroa.
Yritysten osinkoverotusta yksinkertaistettiin. Ei-pörssiyritysten verottomuuden yläraja (60 000 euroa) poistettiin kokonaan.
Ei-pörssiyritykset voivat jakaa osinkoa kahdeksan prosenttia nettovarallisuudesta 7,5 prosentin verolla ja sen jälkeen 30 prosentin verolla.
Suomen Yrittäjien mukaan osinkoverotus kiristyy 50–70 miljoonaa euroa. Toisaalta yritysveron aleneminen keventää niiden verotusta 470 miljoonaa euroa.
Pörssissä olevien yritysten kaikista osingoista aletaan maksaa 30 prosentin pääomavero, joka tuottaa valtion kassaan noin 100 miljoonaa euroa. Tähän mennessä osingoista on maksettu 21 prosenttia veroa.
JOUKO KYYTSÖNEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
