Valtio vetäytyi lupaamastaan miljoonatuesta laajakaistoille – Keski-Suomen pienet maaseutukunnat ovat siksi ajautumassa talousvaikeuksiin
Keski-Suomen maaseutukunnat uhkaavat ajautua jopa kriisikunniksi valokuituverkkoyhtiön lainojen takausvastuiden takia.
Laajakaistayhteyksien rakentaminen oli tärkeää Keski-Suomen maaseutukunnille, mutta hankkeen kustannukset uhkaavat nyt karata käsistä. Kuntapäättäjät Pertti Huurtola (kuvassa vasemmalla) ja Asko Hänninen tutustuivat Kannonkosken kunnantalon konesalissa runkoverkkoon. Kuva: Petteri KivimäkiJyrki Kataisen (kok.) hallituksen kaudella 2010-luvun alussa valtioneuvosto työnsi vauhtia Laajakaista kaikille -hankkeeseen.
Tavoitteena oli taata vuoden 2015 loppuun mennessä kansalaisille tasa-arvoiset mahdollisuudet huippunopeaan tietoliikenneyhteyteen asuinpaikasta riippumatta.
”Valtio lähestyi maaseutukuntia ja kehotti vahvasti lähtemään rakentamaan laajakaistaa. Valtio myös lupasi tukea laajakaistayhteyksien rakentamista taloudellisesti”, pohjoisessa Keski-Suomessa sijaitsevan vajaan 1 400 asukkaan Kannonkosken kunnanhallituksen puheenjohtaja Asko Hänninen (kesk.) kertoo.
Myös Keski-Suomen liitto lobbasi voimakkaasti Laajakaista kaikille -hanketta kuntien suuntaan.
”Viesti valtiolta, kunnilta ja asiantuntijoilta oli kaikilta sama. Sanottiin, että nyt on oikea aika laittaa tietoliikenneyhteydet kuntoon maaseudulla, eikä tällaista mahdollisuutta enää myöhemmin tarjoudu”, Hänninen muistelee.
Kannonkoski ja yhdeksän muuta keskisuomalaista maaseutukuntaa Kivijärvi, Kyyjärvi, Konnevesi, Karstula, Pihtipudas, Toivakka, Petäjävesi, Multia ja Luhanka tekivät vuosina 2014 ja 2015 päätökset laajakaistarakentamisen aloittamisesta.
Kaikki laajakaistayhteydet oli ensin määrä rakentaa verkko-osuuskunta Kuuskaistan toimesta, mutta se ajautui rahoitusvaikeuksiin.
Perustettiin Keski-Suomen Valokuituverkot Oy, jonka lainojen takaajiksi kunnat holding-yhtiön kautta lähtivät.
Myös Keski-Suomen Valokuituverkot Oy ajautui sittemmin taloudellisiin vaikeuksiin.
Se johtui siitä, että valtio yllättäen vetäytyi kymmenelle keskisuomalaiselle kunnalle lupaamastaan 4,6 miljoonan euron suuruisesta tuesta laajakaistarakentamiseen.
”Yhtiö ajautui vaikeuksiin, koska valtio ei maksanutkaan tukia, joista oli jo sovittu. Kun tuet jäivät saamatta, ei yhtiö ole kyennyt toteuttamaan läheskään kaikkia suunnittelemiaan uusia rakennushankkeita”, Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n toimitusjohtaja Janne Paunonen toteaa.
”Vuoden 2018 lopussa meillä oli 1 900 tilausta vetämässä, mutta niitä ei voitu tehdä talousahdingon takia. Kuin olisi rakennettu kallis navetta, mutta navettaan ei olisi ollut varaa hankkia lehmiä.”
Kuntien takaaman holding-yhtiön lainan suuruus on nyt 28,5 miljoonaa euroa.
”4,6 miljoonan valtion tuki olisi riittänyt yritystoiminnan pyörimiseen ongelmitta. Olisimme voineet tulouttaa rahoja riittävästi holding-yhtiölle ja kaikki kuntien takaamat lainat olisi voitu kattaa.”
Viestintävirasto on perustellut aiemmin luvattujen tukimiljoonien maksamatta jättämistä kunnille sillä, ettei yhtiölle voi maksaa kaksinkertaista julkista tukea.
Viestintäviraston virkamiehet tulkitsevat, että kunnat ovat laajakaistayhtiön julkisia tuenantajia taatessaan sen velkoja holding-yhtiön kautta.
Näin ollen valtion antama raha olisi kaksinkertaista julkista tukea, joka on EU-lainsäädännön vastaista. Jo päätettyjen tukien maksu on riitautettu.
”Samoja valtiontukisäännöksiä noudattaen elykeskus myöntänyt ja maksanut neljään hankkeeseen tukia, mutta Viestintävirasto eväsi tuet kuuteen muuhun hankkeeseen”, toimitusjohtaja Paunonen hämmästelee.
”On erikoista, että elykeskus ja Viestintävirasto tulkitsevat valtiontukisäännöstöä päinvastaisesti”, Kivijärven kunnanjohtaja Pekka Helppikangas toteaa.
Kunnissa on syvää pettymystä valtion toimintaa kohtaan.
Laajakaistaverkkojen rakentaminen rasittaa pienten maaseutukuntien taloutta ankarasti, jos velat lankeavat kuntien maksettaviksi, kuten nyt näyttää.
”Kuntaministeri Henna Virkkusen (kok.) valtionosuusuudistus vei 2010-luvun alussa Kivijärveltä kaikista Suomen kunnista eniten rahaa, 806 euroa per asukas. Kun meillä on 1 090 asukasta, se on miljoonan euron paukku”, Helppikangas kertoo.
”Kun päälle tulevat vielä nämä liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) aikana luodut tulkinnat siitä, ettei valtion jo lupaamia tukia maksetakaan, olemme vaarassa luisua kriisikunnaksi”, kunnanjohtaja harmittelee.
Kivijärvi pyrkii paraikaa tasapainottamaan talouttaan hyödyntämällä täysimääräisesti henkilöstön vaihtuvuutta sekä myymällä kunnan omaisuutta.
Kyyjärvi on jo ajautunut kriisikunnaksi. Yksi kunnan talousahdingon syistä on takausvastuu holding-yhtiön lainoista.
Myös Kannonkoskella valtion toiminta asiassa herättää suurta tyytymättömyyttä.
”Onhan tässä täysin petetty olo. Suuri joukko asiantuntijoita ja auktoriteetteja tuki aikoinaan sitä valtion esitystä. Jälkikäteen meiltä vedettiin matto jalkojen alta”, Kannonkosken kunnanvaltuutettu Pertti Huurtola (kok.) sanoo.
Kunnissa katsotaan, että valtion täytyisi kantaa vastuunsa.
”Tilanne on kunnille täysin kohtuuton. Toivon, että asia saadaan ratkaistuksi tavalla tai toisella”, Kannonkosken kunnanjohtaja Markku Vehkaoja sanoo.
Kunnat ovat lähestyneet asian tiimoilla toistuvasti keskeisiä poliittisia päättäjiä, tuloksetta.
”Tapasimme kahteen otteeseen ministeri Berneriä. Ensimmäisellä tapaamisella hän lupasi, ettei valtio jätä kuntia asiassa pulaan. Toisella kerralla Bernerin viesti olikin, ettei asialle ole mitään tehtävissä”, Asko Hänninen Kannonkoskelta hämmästelee.
Saarijärveläinen kansanedustaja ja keskustan varapuheenjohtaja Petri Honkonen pitää valtion toimintaa epäasiallisena.
”Valtio on mahdollisesti aiheuttanut kunnille vahinkoa laiminlyömällä velvollisuutensa.”
Honkonen väläyttää kuntien oikeustoimia valtiota vastaan.
”Ellei asia muuten ratkea, niin kuntien on syytä tutkia tarkkaan, onko heillä oikeus vahingonkorvauksiin tai muihin juridisiin seuraamuksiin valtion toiminnan johdosta.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
