Selvitys: Ruotsin Nato-jäsenyys voisi lisätä pelotetta Venäjälle

Ruotsin hallituksen tilaamassa selvityksessä arvioidaan, että maa toivotettaisiin tervetulleeksi sotilasliitto Natoon, mikäli Ruotsi päättäisi hakea jäsenyyttä. LEHTIKUVA/AFP 

Ruotsin hallituksen tilaamassa selvityksessä arvioidaan, että Ruotsin Nato-jäsenyys toimisi Venäjälle pelotteena niin, että konfliktin riski Itämerellä pienenisi. Asiasta kertoo uutistoimisto TT, joka on saanut toistaiseksi julkaisemattoman selvityksen nähtäväkseen.

Konflikteja karkottavana tekijänä pidetään Ruotsin aseman selkiytymistä suhteessa Natoon. Selvityksen mukaan Nato-jäsenyys poistaisi epäselvyyden sen suhteen, miten Ruotsi tulee reagoimaan mahdollisessa konfliktissa muiden Nato-maiden kanssa.

Raportissa sanotaan TT:n mukaan, että arvioissa pitää ottaa huomioon, miten pitkälle Ruotsin nykyinen yhteistyö sotilasliitto Naton ja toisaalta Suomen kanssa voi kehittyä. Vakautta Itämeren alueella voi osaltaan vahvistaa myös Suomen ja Ruotsin syvenevä puolustusyhteistyö.

Huhtikuun lopussa Suomessa julkaistussa Nato-selvityksessä arvioitiin, että Suomi ja Ruotsi muodostavat yhteisen strategisen kokonaisuuden, ja niillä on painavat syyt tehdä samat perusvalinnat turvallisuuden ja puolustuksen suhteen.

Ruotsalaisselvityksessä arvioidaan, että jos Naton asema Ruotsin maaperällä vahvistuisi, Venäjä voisi toisaalta lisätä varusteluaan Itämeren alueella. Selvityksen mukaan mikään ei sen sijaan viittaa siihen, että Natolla olisi mielenkiintoa sijoittaa ydinaseita Ruotsin maaperälle.

Ruotsalaisraportista julki tulleiden tietojen mukaan Ruotsin Nato-hakemuksen uskotaan johtavan poliittiseen kriisiin Venäjän kanssa. TT kirjoittaa, että Venäjän reaktioiden odotetaan "kuitenkin rajoittuvan" kovaan retoriikkaan, vaikuttamisyrityksiin, taloudellisiin toimiin ja sotilaalliseen uhkaan.

Suomen Nato-selvityksessä todettiin huhtikuussa samansuuntaisesti, että Venäjän poliittiset ja taloudelliset reaktiot Suomen Nato-hakemukseen olisivat voimakkaita, jopa tylyjä. Vaikka Venäjä ei turvautuisi voimankäyttöön, sen tarkkoja vastatoimia olisi Suomen Nato-selvityksen mukaan vaikea ennustaa.

Ruotsalaisselvityksessä huomautetaan, että aiemmin Naton laajentuessa uusiin maihin Venäjä on lopulta hyväksynyt tapahtuneen. Toisaalta Suomen Nato-selvityksessä todettiin, että Suomen mahdollinen liittyminen Natoon tapahtuisi todennäköisesti kireämmässä ilmapiirissä kuin Naton aiemmat laajentumiset.

Ruotsalaisselvityksen arvio on, että Ruotsin mahdollisen Naton jäsenhakemuksen käsittely veisi 12–15 kuukautta ja maa toivotettaisiin tervetulleeksi sotilasliittoon.

Selvityksessä ei oteta kantaa siihen, pitäisikö Ruotsin liittyä Natoon vai ei.

Suomi ja Ruotsi ovat tiivistäneet yhteistyötään sotilasliitto Naton kanssa viime vuosina. Maat ovat nykyään Naton edistyneitä kumppanimaita, ja ne olivat esimerkiksi heinäkuussa vahvasti edustettuina Naton huippukokouksessa Varsovassa.

Molemmat maat ovat hyväksyneet Naton isäntämaasopimuksen. Sopimuksen tarkoituksena on helpottaa käytännön järjestelyjä, jos Nato-joukkoja saapuu harjoittelemaan Ruotsin ja Suomen alueelle. Sopimus koskee myös mahdollista kriisiajan tilannetta. Asianomaisen maan pitää kuitenkin hyväksyä etukäteen joukkojen tulo alueelleen.

Lisäksi Suomi ja Ruotsi ovat kumpikin kertoneet esimerkiksi puolustusyhteistyön kehittämisestä Britannian ja Yhdysvaltojen kanssa.

Suomen Nato-selvitys julkaistiin jo huhtikuun lopussa, ja Ruotsin ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä käsittelevä selvitys on määrä julkaista kokonaisuudessaan lähiaikoina. Ruotsissa selvitysmiehenä on toiminut suurlähettiläs Krister Bringéus.