Jakojuuriviljely lisää kurkun satoa

Kuva: Markku Vuorikari

Kuva: Markku Vuorikari

Kuva: Kari Salonen

Ympärivuotisessa tuotannossa perinteinen yhtenäisjuuriviljelty kurkku tuottaa 130–170 kiloa neliömetriltä vuodessa.

Lisäämällä viljelypinta-alan tehokasta käyttöä kotimainen kasvihuonetuotanto pystyy vähentämään aiheuttamiaan ympäristövaikutuksia, sanovat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) puutarhatutkimuksen yksikön tutkijat.

Erikoistutkija Kari Jokisen mielestä jakojuuriviljelystä hyötyvät ne tuottajat, joiden kasvihuoneessa kaikki muut viljelyyn vaikuttavat tekijät on jo trimmattu huippukuntoon.

”Huipputuotannossa pienikin stressi on pahasta, aiheutuipa se sitten hiilidioksidin määrästä, ravinteista, valosta, tai vedestä.”

Piikkiössä on jakojuuriviljelty myös tomaattia ja paprikaa. Tomaattien sadonlisä on ollut 5–15 prosenttia.

”Paprikaa emme tällä hetkellä uskalla suositella jakojuuriviljelyyn. Tutkimustemme mukaan paprika ei menetelmästä näytä hyötyvän, koska vesi ei ole sen kasvun kannalta minimitekijä”, sanovat erikoistutkijat Liisa Särkkä ja Kari Jokinen.

Kasvualustoista jakojuuriviljelyssä on kokeiltu turvetta mutta ei kivivillaa. Sitä kokeiltiin samantapaisella menetelmällä parisenkymmentä vuotta sitten. Tulokset olivat myönteisiä, Särkkä sanoo.