Työnantajat ryhmittyvät oikeistohallituksen taakse, ay-liike vasemmisto-opposition tueksi – näin terävärajainen vastakkainasettelu on uutta suomalaisessa politiikassa
Hallitus näyttämällä näyttää, että se ei hätkähdä opposition rynnäköinnin edessä. Tämän hetken terävärajainen vastakkainasettelu on uutta suomalaisessa politiikassa, kirjoittaa Seppo Kääriäinen.Orpon ja Purran hallitus selviytyi odotetusti ehjin nahoin männä viikon sairaalaverkkoa koskevasta välikysymyksestä.
Välikysymyskeskustelussa ruodittiin koko soteuudistusta yksittäisen kansalaisen ja alueiden näkökulmasta. Ei hyvältä näytä. Sotepalvelut ovat – tai niiden pitäisi olla – kiinteä osa alueiden elinvoimaisuutta.
Silmiinpistävää on pääministeri Orpon ja valtiovarainministeri Purran, kokoomuksen ja perussuomalaisten, iskunkestävä akseli. Puolueet ja ministerit puolustavat toisiaan opposition hyökkäyksiä vastaan. Kokoomus ja perussuomalaiset tukevat toisiaan yhtäältä sopeutus- ja työmarkkinapolitiikassa ja toisaalta maahanmuutto- ja rajakysymyksissä.
Hallitus näyttämällä näyttää, että se ei hätkähdä opposition rynnäköinnin edessä. Kristillisdemokraatit on sataprosenttisen lojaaleja akselille. Ruotsalainen kansanpuolue on sen sijaan kipuillut alusta lähtien ja on Orpon joukkueen heikko lenkki.
Orpon hallitus on toteuttanut etukäteen sopimaansa sapluunaa: kipeät ratkaisut tehdään etupainotteisesti ja mahdollisimman nopeasti. Leikkaus- ja työmarkkinapäätökset hallitus on ajanut ja ajaa sivuilleen vilkuilematta läpi enemmistöllään. Hallitus odottaa myönteisiä tuloksia taloudessa vaalikauden loppuvuosille ja siihen liittyvä poliittista mannaa.
Elinkeinoelämän keskusliitto, työnantajaliitot, Keskuskauppakamari ja Suomen Yrittäjät tukevat näyttävästi oikeistohallituksen pyrkimyksiä. Ay-liike on pääosin asettunut vasemmisto-opposition tueksi. Näin terävärajainen vastakkainasettelu on uutta suomalaisessa politiikassa. Polarisaatio voimistuu.
Hallituspuolueet ovat pitäneet gallupeissa kohtalaisesti pintansa. Kokoomus on mielipidemittausten ykkönen tai kakkonen, ja perussuomalaistenkin kannatus on pitänyt kuta kuinkin kutinsa. Oppositio – vasemmisto, vihreät ja keskusta – ei ole ainakaan vielä noussut uhkaamaan hallituksen asemaa kansalaisten keskuudessa.
Leikkausten vaikutus näkyy tuonnempana vahvastikin ihmisten arjessa, mutta eri asia on, nostaako se oppositiota ja painaa hallitusta. Hallitusakseli puolustautuu viittaamalla velkaantumisvauhtiin ja viime vaalikauden perintöön.
Jos Suomen talous ja työllisyys kääntyvät reippaaseen nousuun, hallituspuolueet ovat vahvoilla, myös tulevissa vaaleissa.
Toisiinsa kytkeytyneet hallitus–oppositio-asetelma ja jyrkkä työmarkkinaskisma kärjistävät poliittista ilmapiiriä ja heikentävät yhteistyön pohjaa. Polarisaatio on voimistunut kielenkäyttöä myöten eduskunnassakin mutta etenkin somessa.
Kevättalven lakot jättivät ikävät jälkensä yhteiskuntaan, talouteen, yrityksiin ja politiikkaan. Syksyn työehtosopimuksia rustataan kevättalven yhteenottojen jälkitunnelmissa.
Suomen politiikka on murroksessa. Käykö niin, että polarisaatiosta muodostuu uusi normaali ja että siltojen rakentaminen siirtyy sivummalle - ainakin joksikin aikaa ?
Kolumnin kirjoittaja on ministeri.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat









