On Stubbin aika – se alkaa hetkellä, jolloin on muotoutumassa uusi maailmanjärjestys
Toivottavasti meillä vallitseva laaja poliittinen yhteisymmärrys ulko- ja turvallisuuspolitiikasta jatkuu valmisteilla olevissa ulko- ja puolustuspoliittisissa selonteoissa, jotka ovat Nato-ajan ensimmäiset, kirjoittaa ministeri Seppo Kääriäinen.
Alexander Stubb astuu tasavallan presidentin virkaan ensi perjantaina. Kuva: Sanne Katainen26.2.202406:00
Ensi perjantaina Alexander Stubb astuu tasavallan presidentin virkaan ja Sauli Niinistö siirtyy presidentiksi. Vallanvaihto tapahtuu eduskunnassa, Suomen korkeimman vallan keskuksessa. Tarkkaan kuunnellaan, mitä Niinistö sanoo läksiäispuheessa ja Stubb virkaanastumispuheessa.
Stubb on valintansa jälkeen korostanut ulkopolitiikan johtamisessa yhteistoimintaa hallituksen kanssa ja myös tiivistä yhteydenpitoa eduskuntaan.
Eduskunnan asema onkin olennaista Nato-jäsenyyden oloissa.Hallitus pohtii, onko presidentin ja eduskunnan yhteydenpidon muodot syytä panna paperille vai luotetaanko vakiintuneeseen käytäntöön.
Stubb on puhunut ”uudesta aikakaudesta”. Ainahan siitä puhutaan, kun johto vaihtuu.
Tällä kertaa puheella on tavanomaista vakavampi sisältö. Venäjän Ukraina-hyökkäyksessä on alkanut kolmas vuosi. Ukrainassa voi käydä miten tahansa; myös huonoin vaihtoehto on mahdollinen. Lännen ryhdistäytymistä odotellaan. Ajan ankeutta kuvaavat esimerkiksi Ruotsin, Norjan ja Saksan puolustusvoimien komentajien julkiset puheet varustautumisesta sotaan lähivuosien aikana.
Oli paikallaan, että Stubb korosti valintansa jälkeen yhteistä tavoitetta pitää Suomi rauhassa, sodan ulkopuolella.
Mutta on niitä vaikeuksia omastakin takaa. Mikäli vastakkainasettelu hallituksen ja palkansaajajärjestöjen välillä äityy pahaksi ja uhkaa kroonistua, mikä on mahdollista, presidentti joutuu tarttumaan sen lieventämiseen. Juhlallisen vakuutuksen huipentuma ”Suomen kansan menestyksestä” velvoittaa. Onnistuminen ulkopolitiikassa riippuu myös yhteiskunnan sisäisestä toimintakyvystä.
Onnellista on ollut se, että meillä vallitsee ulko- ja turvallisuuspolitiikasta laaja poliittinen yhteisymmärrys. Toivottavasti se jatkuu valmisteilla olevissa ulko- ja puolustuspoliittisissa selonteoissa, jotka ovat Nato-ajan ensimmäiset.
Uusi maailmanjärjestys on muotoutumassa. Kylmän sodan jälkeinen aika on takana. Uusi järjestys syntyy valitettavasti sotien kautta. Ne liittyvät toisiinsa. Niinikään on seurattava tarkoin globaalin etelän vääjäämätöntä nousua maailmanpolitiikan voimatekijäksi. Suomen on löydettävä turvallinen ja edullinen asema uudessa maailmanjärjestyksessä.
Vallan vaihtoa siivittävät myönteiset onnistumisen odotukset. Presidentti Niinistö totesi viime torstaina Salossa, että tällä hetkellä näköpiirissä ei ole ennalta-arvattavuutta. Se on haaste uudelle presidentille.
Stubbin lähtökohdat ovat kopsakat: kansainväliset verkostot, analyysitaito ja esiintymisvalmius. Muistettakoon hänen Eurooppa-yhteyksiensä lisäksi myös ministeritausta: pääministeri, ulkoministeri, valtiovarainministeri. Kaiken tämän päälle tarvitaan kypsää harkintakykyä.
Alexander Stubb (”Yhdistävä tekijä”) korosti kiitospuheissaan yhteiskunnan sisäistä yhtenäisyyttä. On voitettava myös niiden luottamus, jotka eivät häntä äänestäneet.
Kolumnin kirjoittaja on ministeri.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
