Matkustajien vähentyminenuhkaa maakuntalentoja
KARI SAVOLAINEN
Matkustajien määrä on useilla pienillä maakuntien lentokentillä vähentynyt eikä matkailu ole pystynyt Lappia lukuun ottamatta korvaamaan väen vähentymistä maakunnissa.
Pieniltä kentiltä voi lähteä vain parikymmentä matkustajaa päivässä tai yksi vuoro viikossa. Finavian mukaan luontainen kysyntä Suomessa ei tuo riittävästi matkustajia pienille paikkakunnille, kun junat ja bussit ottavat osansa lentomatkustajista.
Vaikka kentät tuottavat tappiota, maakuntien, valtion alueellisen elinkeinoelämän voi olla järkevää tukea lentoliikennettä sen vuoksi, että matkustajien tuomat tulot hyödyntävät seudun yrityksiä enemmän kuin lentojen tuki on.
Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen haluaisi keskustelua siitä, miten lentoliikenne turvataan eri alueille, kun kysyntä vähenee.
Yksi malli voisi olla Ruotsin malli. Siellä liikenne on keskittynyt Suomea harvempiin mutta suurempiin solmukohtiin, joista lentoyhtiöt ovat kiinnostuneet.
Toinen malli on luoda lentoliikenteelle vaihtoehtoista rahoitusta, jolloin alueiden vastuu korostuu.
”Täällä pitäisi miettiä eri liikennemuotojen matkaketjuja. Monet kaupungit pärjäävät oikein hyvin ilman omaa lentoyhteyttä, kun lähimmälle kentälle on vain toimivat yhteydet.”
Esimerkkinä Finaviasta heitetään alppimatkailu. Väki lentää halvalla Müncheniin ja vuokraa auton tai ottaa junan, jolla päästään varsinaiseen kohteeseen.
Suomessa esimerkiksi käy Kuopio, jossa on 260 000 matkustajaa vuodessa. Kuopiosta pohjoiseen Iisalmessa ja Vieremällä toimivat yritykset kertovat pärjäävänsä hyvin Kuopio-yhteydellä, Savolainen sanoo.
Lentoliikenne ei saa juuri valtion apua. Mikkelin ja Seinäjoen lentokentät, jotka eivät kuulu Finavialle, saavat valtiolta rahoitusta.
Nyt Lappeenranta pyrkii samaan kerhoon, jota varten se tarvitsee valtiolta alkuvuosina miljoonatukea. Eduskunnassa on vaadittu valtion osallistumista vahvemmin lentotoimintaan.
”Pienimmillä kentillä lentoyhtiö maksaa Finavialle asemapalvelusta ja lennonjohdosta vain muutaman satasen eli parin matkustajan lipputulojen verran. Lentokentät ja niiden maksut eivät olekaan pullonkaula Suomessa vaan matkustajien vähyys”, Savolainen sanoo.
Viestintäjohtaja Mikko Saariaho muistuttaa, että Finavian lentokenttämaksut ovat kansainvälisen vertailun mukaan Euroopassa lähes halvimmat. Lisäksi uusista reiteistä annetaan yhtiöille alennusta 50–70 prosenttia kolmen vuoden ajan.
Finavian mukaan matkustus keskittyy aiempaa suurempiin solmukohtiin, jolloin kentille voi tulla operoimaan toinen lentoyhtiö, mikä alentaa lippujen hintaa.
Esimerkiksi Saariaho ottaa Lufthansan päätöksen alkaa lentää Münchenista Kittilään.
”Sillä vuorolla olisi ollut ottajia Ruotsissa ja Norjassakin.”
Finavia investoi maakuntien lentokenttiin vuosina 2013–2015 noin sata miljoonaa euroa.
Rahalla on parannettu Ivalon, Kittilän, Rovaniemen, Tampereen, Turun, Oulun, Vaasan, Joensuun ja Maarianhaminan asemia. Eniten yhtiö investoi Helsinkiin, joka kasvaa vauhdikkaimmin.
Jouko Kyytsönen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
