Märkäsäilöntä vaihtoehto kostealle viljalle

Märkä ja viivästynyt kasvukausi herättänee tänä vuonna monien viljelijöiden mielessä kiinnostuksen viljan tuore- eli märkäsäilöntään.

Märkäsäilönnällä tarkoitetaan rehuviljan säilömistä puintituoreena ilman kuivausta. Koska märkä vilja pilaantuu nopeasti, sato on käsiteltävä säilöntäaineella nurmisäilörehun tapaan.

Rehuarvoltaan tuoresäilötty on yhtä hyvä kuin kuivattu vilja. Tuoresäilötty vilja sopii ravitsemuksellisesti kaikkien eläinryhmien ruokintaan.

Märkäsäilöntä voidaan tehdä useilla erilaisilla menetelmillä, joista yleisimpiä ovat murske- ja kokojyväsäilöntä.

Murskesäilönnässä käytetään muurahaishappopohjaisia säilöntäaineita, kokojyväsäilönnässä propionihappoa.

Murskesäilöntä muistuttaa nurmisäilörehun valmistusta, sillä kummassakin rehun säilyminen perustuu happamuuteen ja hapettomuuteen. Säilöntään voidaan käyttää samoja happoja, mutta myös sokeripitoisia tuotteita kuten melassia ja heraa, toteaa tutkija Reetta Palva Työtehoseurasta.

Palvan mukaan murskesäilönnässä viljan jyvät käytännössä litistetään valssimyllyllä ja niiden joukkoon lisätään säilöntäainetta. Murskaamisen jälkeen vilja säilötään ilmatiiviisti.

Säilönnän onnistuminen edellyttää, että vilja on riittävän kosteaa. Palvan mukaan 35–45 prosentin kosteudessa edellytykset maitohappokäymiselle ovat parhaat mahdolliset.

Parhaiten säilöntä onnistuu, kun vilja puidaan keltatuleentumisasteella. Viljan pitää olla riittävän kosteaa myös puitaessa.

Vettä voidaan lisätä, jos viljan kosteus on alle 35 prosenttia.

Vettä ei kuitenkaan pidä lisätä, jos vilja on päässyt liian kuivaksi eli kosteusprosentti on alle 25. Silloin vesi ei enää imeydy viljaan vaan valuu siilon pohjalle.

Palvan mukaan viljeltyjen lajien tai lajikkeiden välillä ei ole eroa säilyvyydessä.

Hankala puintikausi ei ole ainoa rehuviljan märkäsäilöntää puoltava asia. Kotieläintiloilla yleistynyt seosrehuruokinta helpottaa märkäsäilötyn viljan jakoa.

Märkäsäilönnällä viljelijä välttää myös kuivauksesta aiheutuvan energiakustannuksen.

Korjuu tapahtuu kuivattavan viljan tavoin puimurilla, joten se ei lisää tilan kustannuksia.

Sen sijaan märkäsäilöntään vaadittavat siilot ja purkukalusto edellyttävät tilalta investointeja. Palva ei osaa tarkasti arvioida kustannuksia.

Laakasiilon rakentamiskustannus riippuu, tekeekö siilosta katetun vai avonaisen. Palva suosittelee katetun rakentamista. Jos tilalla on jo säilörehusiilo, se voidaan ottaa märkäsäilöntä käyttöön.

Murskesäilönnässä tarvittavan valssimyllyn suurus pitää mitoittaa puinnin mukaan, koska säilöntä on tehtävä samassa tahdissa puinnin kanssa.

Palva kannustaakin viljelijöitä ostamaan myllyjä yhteishankintana, jotta kulut eivät nouse liian suuriksi yhdelle tilalle. Myös urakoitsijoiden käyttöä on järkevää harkita.

ELINA HELMANEN

JUHANI REKU

Lisää tietoa

murskesäilönnästä:

www.farmit.net > Kotieläin >

Rehunsäilöntä > Viljan säilöntä >

Murskeviljaopas.

Avaa artikkelin PDF