Nerg: Kuntien sote-ulkoistuksia rajoittava laki säilyy voimassa

Alivaltiosihteeri Päivi Nerg arvioi, että perusteet rajoittamislaille ovat voimassa, ellei eduskunta päätä toisin. Kuva: LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Kuntien sote-palvelujen ulkoistuksia suitsiva rajoittamislaki säilyy voimassa sote-uudistuksen kaatumisesta huolimatta. Alivaltiosihteeri Päivi Nerg arvioi, että perusteet rajoittamislaille ovat voimassa, ellei eduskunta päätä toisin.

Rajoittamislaki määrää, että kunta saa ulkoistaa vain 30 prosenttia sote-palveluistaan. Lain tarkoitukseksi on kirjattu, että sote-uudistuksen valmisteluvaiheessa turvataan edellytykset sosiaali- ja terveydenhuollon yhdenvertaiseen ja taloudelliseen järjestämiseen. Laki on voimassa vuoteen 2022.

Kuntaliitosta arvioitiin eilen STT:lle, että sote-uudistuksen kaatumisen vuoksi vaarana on ulkoistamistahdin kiihtyminen kunnissa.

Tiedusteluvalvontavaltuutetun nimitys saattaa lykkääntyä seuraavalle hallitukselle

Hallituksen eron jälkeen auki olevien nimitysten kohtalo arvioidaan yksittäistapauksina, kertoo oikeuskansleri Tuomas Pöysti STT:lle. Hallitus nimittää ministeriöiden kansliapäälliköt ja muut virkamiehet lukuun ottamatta puolustusministeriön upseereita, joiden nimitys on presidentillä.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) jätti hallituksen eronpyynnön eilen, ja nyt hän sekä muut ministerit jatkavat toimitusministeristönä, joka ei käytännössä enää tee uusia poliittisia avauksia tai korkeita valtion virkanimityksiä.

Kesken on esimerkiksi siviili- ja sotilastiedustelun laillisuusvalvontaa hoitavan tiedusteluvalvontavaltuutetun nimitys. Pöysti ei halua ottaa julkisuudessa kantaa, mitä nimitykselle käy.

Oikeusministeriön hallintojohtaja Olli Muttilainen arvioi, että jos jostain syystä toimitusministeristö ei pysty nimitystä tekemään, asia siirtyy seuraavalle hallitukselle, jolloin tiedusteluvalvontavaltuutettu nimitettäisiin todennäköisesti kesällä.

"Onhan se suhteellisen pitkä viivästys", Muttilainen pohtii.

Komentajanimitys voi lykkääntyä

Muttilaisen mukaan ministeriö keskustelee oikeuskanslerin kanssa siinä vaiheessa, kun nimitysesitys on valmiina.

Tällä viikolla eduskunnan perustuslakivaliokunta antoi nimitystä varten oman lausuman, jossa se asettui kannattamaan virkaan oikeuskanslerinviraston kansliapäällikköä Kimmo Hakosta.

Myös Puolustusvoimain uuden komentajan nimityksestä on odotettu esitystä presidentille maaliskuun aikana. Oikeuskansleri Pöysti sanoi eilen STT:lle, ettei hän vielä ota kantaa siihen, voiko presidentti Sauli Niinistö määrätä toimitusministeristön esittelemään asian itselleen.

Oikeuskansleri linjasi asian siten vuonna 1995, mutta perustuslaki on sen jälkeen muuttunut. Pöysti sanoi, ettei hän ole vielä selvittänyt asiaa.

"Meidän täytyy arvioida asiaa erikseen, perustuslain muutosten ja parlamentaaristen piirteiden vahvistamisen takia."

STM:n ylijohtaja: Mammuttimaisen sote-uudistuksen tekemiseen ei riitä yksi hallituskausi

Sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Kirsi Varhila sanoo, että soteuudistuksen valmistuminen seuraavalla hallituskaudella riippuu siitä, mitä soteuudistuksella tarkoitetaan.

Hänen mukaansa soteuudistus ei onnistu yhdessä hallituskaudessa, jos tavoitteena on saada mukaan monialaiset maakunnat isoine tehtäväkokonaisuuksineen ja uudenlainen valinnanvapaus.

"Se on kyllä niin iso potti, kakku, mammutti, elefantti, että se ei onnistu yhdessä hallituskaudessa", hän sanoo.

Varhilan mukaan uudistus on kuitenkin mahdollista saada aikaan yhdellä hallituskaudella, jos se koskee vain sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) pyysi eilen hallituksen eroa presidentti Sauli Niinistöltä, sillä soteuudistusta ei saatu tällä kaudella valmiiksi.

Työ ei valu hukkaan

Poliitikot ovat pitkään puhuneet, että jos sote kaatuu, se kaatuu eteenpäin. Varhilan mukaan tämä tarkoittaa sitä, että vaikka uudistusta ei saatu maaliin, palveluita on hallituksen kärkihankkeiden puitteissa kehitetty.

Hänen mukaansa palveluista on jo nyt tehty yhteensopivampia, eikä tämä työ valu hukkaan, vaikka rakenneuudistusta ei koskaan tulisikaan. Myös tietojärjestelmiä on kehitetty siihen suuntaan, että tieto liikkuisi ja järjestelmä ja potilaat keskustelisivat keskenään, Varhila sanoo.

Hän onkin huolissaan siitä, miten näiden järjestelmien kehittämistä voitaisiin viedä eteenpäin, vaikka sote kaatui. Varhilan mukaan valtiovarainministeriöön ollaan jo oltu yhteydessä siitä, miten ICT-järjestelmien kehittämisen rahoitusta voitaisiin jatkaa soten kaatumisesta huolimatta.

Myös soten valiokuntaveivaamisesta on ollut Varhilan mukaan hyötyä. Hänen mukaansa olennaisin asia tulevaisuuden kannalta on se, että perustuslakivaliokunnalta on saatu lausuntoja. Tältä hallituskaudelta lausuntoja on kolme, edelliseltä kaksi.

"Mikään hallitus ei voi aloittaa uudistusta puhtaalta pöydältä, ei edes parlamentaarisesti, vaan reunaehtoja on aika tavalla. Se antaa jatkolle aika selkeitä eväitä", hän sanoo.

Valmisteluorganisaatiossa työskentelevien työsuhteita ei jatketa

Sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtiovarainministeriö tiedottivat eilen, että seuraavaksi alkaa työ sen eteen, että sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluorganisaatiot saadaan ajettua alas.

Valmisteluorganisaatiot on ajettava alas syyskuun loppuun mennessä. Varhilan mukaan organisaatioiden työntekijöiden osalta tämä tarkoittaa käytännössä sitä, ettei määräaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijöiden työsuhteita todennäköisesti jatketa.

"Tilanne voi kuitenkin muuttua, jos uusi hallitus tekee uusia päätöksiä", hän sanoo.

"Logiikka on kuitenkin se, että tämä (sote- ja maakuntauudistus) on tämän hallituksen (Sipilän eronneen hallituksen) hanke ja maakunnille annettu raha perustuu nimenomaan tähän maakunta- sotereformiin, silloin rahoitus pitää ajaa sieltä."

Valmistelijat palaavat taustavirkoihinsa

Varhilan mukaan suurin osa valmisteluorganisaatioissa työskentelevistä ihmisistä on määräaikaisissa työsuhteissa, vaikka joitakin poikkeuksia voi olla. Lisäksi suurimmalla osalla on taustavirka esimerkiksi kunnalla, sairaanhoitopiirissä, maakuntaliitolla tai ely-keskuksessa.

"Ihmiset ovat jo palanneet tai palaamassa taustaorganisaatioonsa. Lähtökohtaisesti ei siis ole sellaista huolta, että he jäisivät työttömäksi, vaan heillä kaikilla on omat taustavirkansa", Varhila sanoo.

Hänen mukaansa valmisteluorganisaatioissa on kaikkiaan noin tuhat työntekijää. Heistä maakuntatasolla on noin 700–800 ihmistä, ja loput työskentelevät ministeriön valmisteluorganisaatiossa.

Sote tyssäsi, vapaaehtoiset kuntayhtymät jatkavat

Sote-uudistuksen dramaattisesta tyssäämisestä huolimatta Karjalassa palveluiden kehittäminen jatkuu ennallaan. Toimitusjohtajat Ilkka Pirskanen Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymästä Siun sotesta ja Pentti Itkonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiristä Eksotesta sanovat, ettei soten kaatuminen vaikuta kummankaan kuntayhtymän toimintaan.

"Kaikki perussopimukset ovat voimassa olevia, eli jatkamme toimintaa ihan normaalisti", Pirskanen sanoo.

Itkonen kuvailee, että sotea on viety eteenpäin kahdessa kuplassa. Toinen on se, joka tekee työtä ja päätöksiä arjessa.

"On tehty vapaaehtoisia kuntayhtymäjärjestelyitä, muutettu organisaatioita ja nimenomaan kehitetty palveluita. Mikään arjessa tehty päätös ei ole perustuslain vastainen", hän kuvailee.

Toisessa kuplassa ovat Itkosen mielestä eduskunta, valiokunnat, ministeriön virkamiehet ja muutosjohtajat. Heidän Itkonen sanoo etsineen koneistoa, jolla päätöksiä voisi tehdä, mutta suunnitelmaan jäi edelleen perustuslain vastaisia asioita.

"On tehty valtavalla työllä päätöksentekokoneistoa, jolla tehtäisiin vain kaikkien tiedossa olevia itsestään selviä päätöksiä."

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio arvioi perjantaina STT:n haastattelussa, että kuntakentällä voitaisiin edetä nykylainsäädännönkin puitteissa esimerkiksi vapaaehtoisia kuntayhtymiä muodostamalla. Hän antoi esimerkiksi Siun soten ja Eksoten.