UUTISTAUSTA EU puhuu nuoria töihin
Nuorisotyöttömyys on parissa kuukaudessa noussut EU-päättäjien huippukokouslistan kärkeen.
Viime keskiviikkona ongelmaan näytettiin saavan konkreettista apua, kun kaikkien EU-maiden työministerit sopivat Berliinissä ”nuorisotyöttömyyttä ehkäisevistä toimenpiteistä”.
Ministerit korostivat ”toimia ja sitoutumista” ja luettelivat pitkän listan EU-instituutioita, joissa työttömien nuorten asioihin pannaan vauhtia.
Suomen työministeri Lauri Ihalainen (sd.) kiirehti kannattamaan nuorisotakuun toimenpanoa.
Edellisellä viikolla EU-maiden valtiopäämiehet sopivat kuuden miljardin euron tuesta, jolla ohjataan nuoret työhön tai siihen johtavaan koulutukseen.
Kuinka uusia ovat uudet keinot? Julkilausumisen tuoksinassa saattoi Ihalaiselta ja muulta kokousväeltä jäädä huomaamatta, että sama päätös on isketty EU:n pöytiin jo yli 15 vuotta sitten.
Marraskuussa 1997 Luxemburgin huippukokous päätti nuoria koskevasta työllisyystakuusta. Silloin luvattiin varmistaa nuorille joko työ- tai koulutuspaikka kuuden kuukauden kuluttua työttömyyden alkamisesta. Viime päivien uutuus on siis, että takuun määräaika lyhennettiin neljään kuukauteen.
Luxemburgin päätöksestä huolimatta EU-maissa on ennätykselliset 5,6 miljoonaa nuorta vailla työtä.
Saksan koulutusministeri Johanna Wanka (CDU) kehui pari päivää sitten Leipzigin käsityöammattien kisatapahtumassa Saksan oppisopimuskoulutuksen erinomaisuutta. Ministerin mukaan ammattikoulun ja yrityksessä tapahtuvan harjoittelun vuorotteluun perustuva oppiminen kelpaa jopa vientituotteeksi Kreikkaan ja Espanjaankin.
Totta on, että vuosien 2005–2012 välisenä aikana Eurostatin tilastojen mukaan Saksan alle 25-vuotiaiden työnhakijoiden määrä onnistuttiin puolittamaan. Samanaikaisesti kun Espanjan ja Kreikan kaltaisissa maissa nuorisotyöttömyys pomppasi 50 prosenttiin, putosi nuorten työttömyysaste Saksassa kahdeksaan prosenttiin.
Saksan suurimman taloustutkimuslaitoksen DIW:n tuore selvitys kuitenkin osoittaa, että tärkein selittäjä liittotasavallan alhaiseen nuorisotyöttömyyteen on yksinkertaisesti ikäluokan pieneneminen. Vuoden 2005 jälkeen 15–24-vuotiaiden ryhmä on supistunut 600 000 henkilöllä. Nuorille sopivien työ- ja harjoittelupaikkojen kysyntä on siis vähentynyt ratkaisevasti.
Saksalaisten nuorten työllisyys on eurooppalaisessa vertailussa joka tapauksessa hyvällä mallilla. EU:n jäsenmaissa nuorten työttömyysaste on keskimäärin 22,7 prosenttia. Suomessa prosenttiluku on 20,9 ja Saksassa 7,6.
Nuorten työt jakautuvat Saksassa kaikkea muuta kuin tasaisesti. Entisen DDR:n alueen osavaltioissa nuorisotyöttömyys on lähes kaksi kertaa niin suurta (10,3 prosenttia) kuin vanhassa Länsi-Saksassa (5,5 prosenttia).
Saksalaiset kokemukset vahvistavat kuitenkin kuvaa siitä, että nuorten ohjautuminen työelämään on ennen muuta koulutuksen ongelma. Vuonna 2010 työttömäksi jääneistä nuorista yli puolet oli vailla ammatillista loppututkintoa. Aikuisilla työttömillä vain joka neljännellä koulutuksen puute selittää työttömyyttä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
