Maan rakenteen voi testata itse
SALO (MT)
Yksipuolinen viljanviljely heikentää maan rakennetta ja sitä myöten kasvukuntoa. Jos rakenne on heikentynyt, on syytä harkita sitä korjaavia toimenpiteitä.
Maa tiivistyy ja eliötoiminta vähenee, jos maan rakenne ei ole kunnossa. Kasvin tarvitsemien veden ja hapen saatavuus heikkenee. Tiivistyneessä maassa juuret joutuvat ponnistelemaan tunkeutuessaan syvemmälle maahan.
Näin ollen tärkein maan tiivistymisen seuraus on heikentynyt sadontuottokyky.
Kuka tahansa viljelijä voi testata maan rakenteen omilla pelloillaan. Maan rakenteen moninaisten vaikutusten vuoksi testaaminen kannattaa.
Teho plus -hankkeen erityisasiantuntija Janne Heikkinen esitteli elokuun alussa Salon Perniössä järjestetyssä pellonpiennarpäivässä kahta maan rakennetestiä, kuoppatestiä ja sinappitestiä.
”Testit ovat helppoja tehdä ja ne kertovat varsin hyvin, millaisessa kunnossa maa on.”
Heikkinen on kaivanut perniöläisen Matti Erjalan nurmilohkolle kuopan, joka on syvyydeltään 40 senttiä ja sivuiltaan samoin noin 40 senttiä. Erjalan nurmi on kylvetty sinimailas-valkoapila-nurminata-seoksella. Menossa on toinen satovuosi.
Kuoppa ulottuu vieressä olevaan Teho plus -hankkeen perustamaan nurmeen, joka on kylvetty puna- ja alsikeapilan, ruokonadan ja timotein seoksella. Se on kylvetty samaan aikaan sinimailasnurmen kanssa.
Kun kuoppa on kaivettu, sen reunoja pitää Heikkisen mukaan murtaa puukolla, jotta maan mururakenteen todellinen kunto saadaan selville.
Puukon terä painetaan ensin sentin syvyydelle lapion leikkaamaan seinämään. Sen jälkeen terää käännetään niin, että maa lohkeaa. Kaivupintaa ei saa vuolla, sillä tällöin syntyvä pinta ei anna todellista kuvaa maan rakenteesta.
Heikkinen muistuttaa, että kuoppatestiä tehtäessä maalaji ja kosteusolot vaikuttavat tulosten tulkintaan.
”Hyvärakenteinen savimaa murenee ilman liiallista voiman käyttöä 5–10 millimetrin kokoisiksi muruiksi. Kuiva tai liian kostea maa vääristää testiä, sillä näissä oloissa savimaan mururakennetta on vaikeampi analysoida.”
Havainnot tehdään murtopinnalta ja eri syvyyksiltä, ruokamultakerroksesta, kylvömuokatun kerroksen alapuolelta ja pohjamaasta.
Erjalan nurmessa on syväjuurista ja maan rakennetta parantavaa sinimailasta. Mailasen teho rakenteen parantajana näkyy Heikkisen kaivamassa kuopassa kasvien juurten tekeminä reikinä.
Edellisvuosien juurten tekemät reiät erottaa lierojen kaivamista rei’istä koon perusteella.
”Halkaisijaltaan viiden millin reiät ovat kastelierojen kaivamia käytäviä, vanhat juurikanavat ovat halkaisijaltaan pari milliä.”
Kastelierot ovat tärkeitä kasvijätteen hajottajia. Lisäksi niiden kaivamat pystysuuntaiset käytävät auttavat kasveja kasvattamaan syvän juuriston.
Lisäksi sadevesi virtaa käytäviä pitkin nopeasti pintamaasta syvemmälle ja estää lätäköiden syntymistä.
Pelto- ja onkilierojen käytävät kulkevat maassa yleensä vaakatasossa kyntökerroksessa.
Lierojen määrän pellossa voi testata sinappitestillä. Jos edellisestä sateesta on aikaa ja maa on ehtinyt kuivua, testin tulos ei välttämättä ole luotettava. Tällöin maa on syytä kastella huolellisesti puhtaalla vedellä viikkoa ennen testin tekemistä.
Sinappitestiin tarvitaan tavallista, ruokakaupassa myytävää sinappijauhetta, vettä, kastelukannu ja kehikko, jonka pohjapinta-ala on neljännesneliömetri.
Heikkinen on sekoittanut valmiiksi litran muovipulloon kaksi desilitraa sinappijauhetta ja vettä. Liuoksen hän kaataa kymmenen litran kastelukannuun ja lisää siihen vettä niin että kannu on täynnä.
”Yksi desilitra sinappijauhetta riittää, mutta kahdella desilitralla liuoksesta tulee niin väkevää, että se saa lieroihin vauhtia”, Heikkinen lupaa.
Hän kaataa ensin puolet kastelukannun sisällöstä neljännesneliön suuruiseen metallikehikkoon. Kun vesi on kokonaan imeytynyt, hän kaataa loput.
”Väkevä sinappijauhe saa lierot kaivautumaan maan pinnalle ottamaan happea”, Heikkinen selittää menetelmän perusteita.
Hetkeä myöhemmin maan pinnalle kaivautuu ensimmäinen, pienen pieni liero. Se on onkiliero, joka elää lähempänä maan pintaa kuin kasteliero. Ne voivat helteellä kaivautua jopa puolen metrin syvyyteen.
Heikkisellä on valmiina kaksi muovirasiaa, joissa kummassakin on puhdasta vettä. Hän pudottaa onkilieron toiseen rasioista. Toinen rasia on kastelieroja varten.
Aikataulusyistä pellonpiennarpäivän testi tuotti vain yhden lieron.
Kun testiä tekee omalla pellolla, lierojen nousua pintaan pitäisi malttaa odottaa 15 minuuttia.
Siinä ajassa syvimmälläkin maassa olevat lierot ehtivät kaivautua maan pintaan, Heikkinen perustelee.
Hänen mukaansa viisi kastelieroa näytekehikon alalla kertoo, että lierojen määrä on hyvä. Kolmekin on vielä kohtalainen.
Kun määrän kertoo neljällä, saadaan lierojen määrä neliömetrillä.
JUHANI REKU
Kuvalliset ohjeet peltomaan
laatutestien tekemiseen ja
monipuoliseen tulkitsemiseen:
www.agronet.fi > Kasvi >
Maan laatu ja kasvukunto >
Maan laadun arviointi >
Peltomaan laatutesti;
työohjeet ja tulosten tulkinta
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
