Varusmiestoimikunnan alikersantit Joonas Järvenpää ja Emilia Sirén kertovat kansainvälisten joukkojen herättäneen varusmiehissä kiinnostusta. Kuva: Miska Puumala
Näin Suomen Nato-jäsenyys näkyy uusille varusmiehille – ”Yksittäisen taistelijan kohdalla se tarkoittaa sitä, että pitää kommunikoida englanniksi”
Varusmieskoulutukseen uudet opit Ukrainan sodastakin tulevat harkittuina ja pieninä muutoksia.
Kainuun prikaatin tuore komentaja, prikaatinkenraali Ari Laaksonen vakuuttaa, että muuttunut tilanne turvallisuusympäristössä on puolustusvoimissa huomioitu, mutta varusmiehille näkyvät muutokset ovat pieniä. Kuva: Miska PuumalaMuuttunut turvallisuustilanne Euroopassa on otettu puolustusvoimissa huomioon, mutta varusmiehelle se näkyy vain vähän, kertoo Kainuun prikaatin komentaja, prikaatinkenraali Ari Laaksonen.
”Meidän sanomamme on se, että palvelus jatkuu normaalina”, Laaksonen kertoo.
”Meillä on ollut maanpuolustuksen perusta koko ajan kunnossa ja sitä on voitu terävöittä. Ensiksi kehitettiin valmiutta ja perustettiin valmiusyksiköitä, nyt katsotaan, arvioidaan ja analysoidaan, mitä Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa koulutuksen kannalta tarkoittaa.”
Laaksonen aloitti prikaatinkomentajana heinäkuun alussa. Aiempaa kokemusta hänellä on muun muassa panssariprikaatista ja kansainvälisistä tehtävistä. Viimeisimpänä hän työskenteli pääesikunnan sunnitteluosaston strategisella sektorilla.
”Alokkaalle, joka tänään astuu palvelukseen, nämä asiat tulevat mietittynä ja suodatettuna koneiston läpi. Se missä se näkyy voi olla ihan yksittäisen koulutustapahtuman pienet nippelit ja ymmärrys siitä, mitä kannattaa korostaa ja mitä voi jättää vähemmälle.”
Nyt palveluksensa aloittaneet varusmiehet ovat Nato-Suomen ensimmäinen saapumiserä. Laaksosen mukaan asia otetaan alokkaiden kanssa puheeksi, vaikka sen vaikutukset palvelukseen eivät olekaan kovin suuret.
”Varusmiehille vähän kerrotaan että mitä se on, ja mitä se taas ei ole. Joukko-osastossa jäsenyys tarkoittaa ulkomaalaisia harjoituksissa joukkoina tai vieraina. Näinhän on ollut ennenkin, mutta määrä varmaan vähän kasvaa”, Laaksonen arvioi.
”Yksittäisen taistelijan kohdalla se tarkoittaa sitä, että pitää kommunikoida englanniksi, koska se on se yhteinen kieli."
Myös varusmiesten joukossa Nato-jäsenyys on puhuttanut.
”On ollut yleistä keskustelua siitä, miten palvelus tulee muuttumaan, tuleeko varustukseen muutoksia”, varusmiestoimikuntaan kuuluva alikersantti Emilia Sirén kertoo.
”Kun täällä oli amerikkalaisia ja ruotsalaisia joukkoja harjoituksissa, niin siitä tykättiin tosi paljon”, Sirén sanoo.
”Minäkin kuulin paljon sellaista, että lähdetään pelaamaan korista, kun jenkit on siellä”, alikersantti Joonas Järvenpää täydentää.
Alikersantit arvioivat, että uusia alokkaita jännittää, mitä tuleman pitää.
"Monet ovat ehkä kuulleet kavereilta tai sisaruksilta jotain, mutta ei oikein tiedetä, mitä luvassa on.”
Sirén asuu siviilissä Sotkamossa ja Järvenpää Haapajärvellä, eli tuttuja on varuskunnassa molemmilla paljon.
He pitävät siitä, että iltavapailla voi tavata tuttuja myös toisista yksiköistä, toisin kuin korona-aikaan.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
