Pääministerit jättivät puheet Kreikan erosta eurosta
Kreikan pääkaupungissa Ateenassa katuja koristavat talousahdingosta kertovat graffitit. Kuvassa olevan teoksen nimi on Nolla euroa. Petros Giannakouris, AP/LEhtiKUVA Kuva: Viestilehtien arkistoBRYSSEL (MT)
Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) tiivisti neuvottelut Kreikan ja velkojien välillä maanantaina näin: ”Hyvät uutiset ovat, että tämä oli yritys löytää ratkaisu. Huonot uutiset ovat, että aika kaukana ratkaisusta ollaan.”
Valtiovarainministereiden kokous oli juuri päättynyt tuloksettomana. Ministerit eivät voineet tehdä päätöksiä, sillä Kreikalta vaadittu ehdotus tuli liian myöhään.
Myöhemmin maanantaina kokoontuivat pääministerit. Heidän tehtäväkseen jäi muokata maaperää sopivaksi jatkoa varten.
Siinä pääministerit ilmeisesti onnistuivat, sillä kokouksen jälkeen Juha Sipilä (kesk.) ilmoitti ilmapiirin olleen positiivinen.
Maanantain tuloksena pohtiminen Kreikan eroamisesta eurosta loppui ainakin toistaiseksi.
”Tahtotila oli, että sopimus syntyy. Sopua etsitään tämän viikon aikana. Kaikki olivat yksimielisiä siitä, että Kreikka ei eroa eurosta. Puheenvuoroja erosta ei pidetty”, Sipilä sanoo.
Hyvän hengen pääministereille toi Kreikan ehdotus talouden uudistuksista. Sitä pidetään ensimmäisenä paperina, jota voidaan todella käyttää sovun rakentamisen pohjana.
Eläkeikä nousisi 67 vuoteen ja arvonlisävero 23 prosenttiin. Paketin arvo on noin kahdeksan miljardia euroa.
Saksan liittokanslerin Angela Merkelin mukaan ehdotus on vasta alku ja työtä tarvitaan paljon.
Neuvottelemista riittää esimerkiksi velkojen uudelleen järjestelystä. Kreikka haluaa pitää siitä kiinni. Kreikkalaislähteiden mukaan velkojen järjestely on olennaisen tärkeää.
Aikaa päätöksen tekemiseen on seitsemän päivää, sillä nykyinen lainaohjelma päättyy kesäkuun lopussa.
Valtiovarainministerit kokoontuvat uudestaan tänään ja pääministerit torstaina.
Suomen linja ei ole muuttunut. Lainojen leikkausta ei hyväksytä, mutta Suomi voi hyväksyä sopeutusohjelman pidentämisen, jos Kreikka sitoutuu ohjelmaan uskottavalla tavalla. Suomi hyväksyy vain jatkotoimet, jotka eivät lisää Suomen kokonaisvastuita.
Stubbin mukaan Kreikalla on kaksi vaihtoehtoa. Ensimmäiseksi, joko sopu tulee ja neuvotteluja jatkosta voidaan jatkaa. Nyt päätetään vain nykyisestä lainaohjelmasta, jonka viimeisen 7,2 miljardin erän Kreikka tarvitsee selviytyäkseen velvoitteistaan.
Jatko on auki, ja Kreikan korot ja lyhennykset kesä-elokuussa ovat kaikkiaan 11 miljardia. Todennäköisesti Kreikka pyytää jatkoaikaa nykyohjelmalle, sillä jäljellä olevassa seitsemässä päivässä se ei ehdi saamaan rahoja tilille.
Ehdotetut uudistukset vaativat lakien muuttamista. Vasta lakien muuttaminen on riittävä tae siitä, että Kreikka sitoutuu muutoksiin.
Toinen vaihtoehto on, että Kreikka ajautuu maksukyvyttömyyteen, jos sopua ei synny. Sen tien päässä voi olla eroaminen eurosta.
Talletusten pako kreikkalaisista pankeista kiihtyi viime viikolla. Financial Timesin (FT) mukaan pankeista nostettiin viime viikolla kuusi miljardia euroa. Talletusten taso on alimmillaan sitten vuoden 2004.
Toistaiseksi Euroopan keskuspankki EKP on auttanut pankkeja nostamalla hätärahoituksen rajaa.
Euroopan pörssit uskoivat Kreikan säilymiseen eurossa, sillä kurssit nousivat maanantaina Euroopan pääkaupungeissa, eniten Ateenassa. FT:n mukaan Kreikka ei voi olla eurossa, jos se jättää heinäkuun 20. päivä Euroopan keskuspankille erääntyvän lainan maksatta.
Aimo Vainio
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
