Pohjoinen tuki pitäisi ratkaista pian
VAALA (MT)
Maa- ja metsätalousministeriön ei pitäisi enää viivytellä tukiratkaisujen muotoilussa. Maataloudessa on muutenkin tarpeeksi epävarmuustekijöitä, MTK-Pohjois-Suomen puheenjohtaja Harri Peltola sanoo.
Esimerkiksi artikla 142:n, pohjoisen tuen, osalta ministeriöllä oli vielä kaikki vaihtoehdot auki, kun asiaa viimeksi tiukattiin ministeri Jari Koskiselta (kok.). Viljelijöiden on vaikea suunnitella investointeja, kun ei ole tietoa millä perusteilla tuet maksetaan.
Myös investointituet ja luopumistuet odottavat ratkaisua.
MTK-Pohjois-Suomen vs. toiminnanjohtaja Sirpa Törmikoski muistuttaa epävarmuuden vaikuttavan myös viljelijöiden jaksamiseen.
Kovin hyviä uutisia ministeriön ratkaisuista ei odoteta. Peltola sanoo hallituksen leikanneen jokaisena toimintavuotenaan maatalouden rahoja. Ensi vuonna rahaa saadaan taas 60 miljoonaa euroa vähemmän kuin tänä vuonna.
Hallituksen ratkaisut etelän 141-tuen suhteen Peltola nimeää ”sen tukimuodon saattohoidoksi”. Se ei vaikuta viisaalta politiikalta. Tuki alenee ja poistuu lopulta kokonaan.
Etelän tuki kiinnostaa pohjoisen viljelijöitä paljonkin, sillä ”meillä on yhteinen teollisuus”. Se tarvitsee raaka-ainetta.
Peltola muistuttaa, että maatalous ja ruuan tuotantoketju ovat merkittäviä työllistäjiä. Monissa kunnissa maataloudella on tulonmuodostuksessa hyvin merkittävä osuus.
”Tämä on vakaa tuotannon ala, joka työllistää ja joka ei ole lähdössä Kiinaan”, Peltola summaa.
”Jos kotimainen tuotanto tehdään mahdottomaksi, sitä ei aivan helposti saada rakennettua uudelleen”, Törmikoski sanoo.
Esimerkiksi Vaalassa maataloudesta saadaan 22 prosenttia ansiotuloista, metsästä neljä prosenttia, MTK-Vaalan puheenjohtaja Samuli Leinonen kertoo.
Monissa Kainuun kunnissa osuus on huomattavasti suurempikin, enimmillään 40 prosentin tietämissä.
Peltola kiittelee Vaalan kuntaa siitä, että päättäjät ovat ymmärtäneet alkutuotannon merkityksen.
”Täällä lähituotantoa osataan suosia. Lähiruuan hankkiminenhan on kunnan omasta halusta kiinni.”
Vaikka pohjoisen maataloudella on vaikeutensa, kuolinkelloja sille ei vielä kumautella.
Leinonen kertoo, että maitotilojen määrä Vaalassa on pudonnut EU-jäsenyyden aikana, vuodesta 1995, 108:sta 37:een. Tuotettu maitomäärä on kuitenkin kasvanut yhdeksästä yhteentoista miljoonaan litraan.
Kaikista kielteisistä uutisista huolimatta nuorten kiinnostus alaa kohtaan on kiitettävä.
”Onneksi saimme agrologikoulutuksen lopettamisen Oulussa torjuttua”, Peltola sanoo. ”Hakijoita on ollut paljon.”
Leinonen sanoo, että mielikuva maataloudesta vain ruumiillisena työnä on haihtumassa.
”Nyt tiedetään, että alalla menestyminen vaatii hyvää koulutusta. Aivan huipputekniikkaakin tässä pääsee soveltamaan.”
MTK-Pohjois-Suomi aloitti yhdistystensä syyskokousten sarjan Vaalasta tiistaina.
JOUKO RÖNKKÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
