Ilmapuolustus teki ihmeitä Helsingissä 70 vuotta sitten

Pommitusten aiheuttamia tulipaloja Helsingissä 7.2.1944. E.Sundström/SA-kuva Kuva: Viestilehtien arkisto

Neuvostoliitto pommitti Helsinkiä 70 vuotta sitten.

Pommikonelaivueet yrittivät kaupungin tuhoamista kolmena yönä: 6.–7., 16.–17. ja 26.–27. helmikuuta 1944.

Hyökkäykseen osallistui enimmillään 929 konetta, jotka pudottivat yhteensä 16 490 pommia.

Vain vajaa viisi prosenttia pommeista osui kaupunkialueelle ja uhrien määrä sekä taloudelliset menetykset jäivät suhteellisen pieniksi.

Helsingin kaupungintalon Virka Galleriassa esillä olevassa näyttelyssä kerrotaan, miten ilmapuolustus selviytyi pääkaupunkia uhkaavasta vaarasta ja mitä torjuntavoitto merkitsi paitsi Helsingille myös koko Suomelle.

Maaliskuussa 1944 Neuvostoliitto vaati Suomelta ehdotonta antautumista, mihin ei voitu suostua.

Tämän jälkeen alkoi Karjalan kannaksella Neuvostoliiton suurhyökkäys tavoitteena Suomen valtaaminen. Pohjolan sotahistorian suurin taistelu käytiin Tali-Ihantalassa.

Näyttely tarjoaa kokemuksen sota-ajan Helsingistä ja elämästä sodan keskellä.

Elintarvikkeita ja energiaa säännösteltiin. Aineellisen puutteen vuoksi puhdetyöt, kierrätys sekä vanhan paikkaus olivat selviytymisen edellytys. Asukkaat sopeutuivat säädöksiin ja uhrauksiin parhaan taitonsa mukaisesti.

Näyttelyssä voi selailla monitorilta sota-aikaisia sanomalehtiartikkeleita. Helmikuun suurpommituksista kerrotaan tekstien lisäksi filmien, kuvien, karttojen ja animaation avulla. Nähtävillä on myös aitoja jatkosodan lentopommeja.

Lavastetussa kerrostalon kellarin sirpalesuojassa voi aistia miltä tuntuu hyökkäyksen loppumisen odottelu. Ilmahyökkäyksiin ja sotaan voi tutustua myös lasten silmin. Lisäksi esillä on taiteilija Juhana Moisanderin videoinstallaatioita.

Samaan aikaan näyttelyn kanssa avautui www.virka.fi -sivuilla Helsingin kahdet kasvot -verkkonäyttely. Sen kuvissa on kollaasitekniikalla yhdistetty pommitusten runtelemat kaupungin kasvot nykyisiin näkymiin.

Helsingin katukuvassa pommituksessa tulleita sirpalevaurioita voi edelleen nähdä esimerkiksi Kolmen sepän patsaassa ja J. V. Snellmanin patsaassa.

Myös Helsingin väestönsuojelumuseossa pääsee tutustumaan sotien aikaiseen väestönsuojeluun sekä väestönsuojelun yleishistoriaan ja nykypäivään. Sodan aika Helsingissä vuosina 1939–1944 käsittää lähes kolmasosan näyttelystä.

Näyttelytiloihin on rakennettu sodanaikaista pommisuojaa esittävä kellarisuoja pommitusääniefektein.

Lisäksi esillä on sodanjälkeisen väestönsuojelun yleishistoriaan liittyvää teknistä esineistöä, kirjallisuutta ja muuta materiaalia.

Museossa voi tutustua myös suurpommituksissa käytettyihin miinapommeihin sekä väestönsuojeluun ja ihmisen jokapäiväiseen turvallisuuteen liittyviin asioihin sota-aikana.

MAIKKI KULMALA

Kolme yön ihme – Kun Helsinki

pelastui 1944. Näyttely Helsingin kaupungin Virka Galleriassa

25.5. asti. Avoinna ma–pe klo 9–19, la–su klo 10–16. Kaupungintalo, Sofiankatu 1. Vapaa pääsy.

Väestönsuojelumuseon näyttelyt 28.2. ja 1.3. klo 10–17 sekä

kevätlauantaisin klo 10–14.

Siltavuorenranta 16 B.

Helsingin

katukuvassa pommitusten

aiheuttamia sirpalevaurioita voi yhä nähdä esimerkiksi Kolmen sepän

patsaassa.

Avaa artikkelin PDF