Maakunta ja kaupunki tahtovat Lappeenrannan kentän haltuunsa
Lappeenranta (MT)
Lappeenrannan kaupunki ja Etelä-Karjalan liitto haluaisivat Lappeenrannan lentokentän Finavialta kaupungin ja maakuntaliiton luoman säätiön omistukseen.
Kentän toimintaa alkaisi hoitaa samojen omistajien liiketoimintayhtiö, johon ehkä myöhemmin otettaisiin mukaan yksityisiä sijoittajia.
Omissa käsissä kenttää pystyttäisiin vapaammin kehittämään kannattavaksi, perustelee kaupungin ja maakuntaliiton johto.
”Meillä ei ole pulaa matkustajista, vaan reiteistä”, maakuntajohtaja Matti Viialainen vakuuttaa.
Hänen mielestään alueen matkailu, yliopisto ja metsäteollisuus ovat isoja perusteita omalle kentälle.
Lisäksi on tiedossa, että moni halpalentoyhtiö on luopunut toiminnasta venäläisillä kentillä sen huonon sujuvuuden vuoksi. Lappeenranta voisi tarjota venäläisille näitä lentoreittejä lähellä itärajaa.
Viialaisen mukaan Lappeenrannasta kiinnostuneita lentoyhtiöitä on, mutta niille pitäisi pystyä maksamaan.
Lentokentän omistajan vaihdoksesta on tehty säätiön, Finavian sekä liikenne- ja viestintäministeriön välinen aiesopimus, mutta ratkaiseva merkintä budjettikehykseen jäi viime hallitukselta tekemättä.
Säätiö tarvitsisi aluksi valtiolta toimintatukea sekä käynnistys- ja investointiavustusta saadakseen lentokentän toiminnan jaloilleen.
”Kyse on yksinumeroisesta miljoonaluvusta. Toivottavasti uusi hallitus ottaisi alueiden kehittämisen sydämen asiakseen. Ilman tukea tätä ei voida ajatellakaan”, Viialainen sanoo.
Tuen ja kauppahinnan varmistuttua omistaja voisi vaihtua jo ensi vuoden aikana.
Kannattava toiminta vaatisi vuosittaisen matkustajamäärän kasvua nykyisestä ainakin kuusinkertaiseksi, noin 300 000:een.
Käytännössä se toteutuisi noin 20 koneella viikossa, mikä vaatisi 5–8 lentokohdetta, Viialainen laskee.
Matkustajista noin kaksi kolmasosaa tulisi ulkomailta ja kolmannes Suomesta.
Nyt ulkomaalaisten osuus on yli puolet.
Tänä vuonna Lappeenrannan lentokentän matkustajamäärä jäänee alle 50 000:een. Säännöllisiä lentoja on enää Ryanairilla kahdesti viikossa Italian Bergamoon, Milanon lähelle.
Vuonna 2012 kenttä ylsi lähes 120 000 matkustajaan. Tärkeässä roolissa oli Air Balticin lento Riikaan, josta oli runsaasti jatkoyhteyksiä.
Sittemmin yhtiö on jättänyt Lappeenrannan ja Ryanair vähentänyt reittejä kalustopulan vuoksi.
Tulevaisuudessa matkustajia olisi tarkoitus houkutella edullisilla lennoilla Keski- ja Etelä-Eurooppaan, Lappiin ja Petroskoihin.
Toiveissa on myös reitti johonkin jatkoyhteyksien kannalta olennaiseen solmukohtaan Euroopassa, Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva sanoo.
Helsinkiin lentämistä ei suunnitella, sillä sinne on hyvä kahden tunnin junayhteys.
Lentokentän kannattavuutta yritettäisiin parantaa myös luomalla lähellä kaupungin keskustaa sijaitsevalle alueelle kaupallisia palveluja. Nyt kentällä toimii vain kahvila.
Kaupunki tukee nykyistä lentotoimintaa markkinointiyhteistyön kautta puolella miljoonalla eurolla vuodessa.
Tuen on laskettu tulevan alueelle reilusti takaisin palvelujen käytön kautta.
Mikäli valtion taloudellista tukea kentän omistajan vaihdokseen ei saada, kaupunki jatkaa kentän tukemista ja pyrkii vaikuttamaan reittien lisäämiseen, Jarva sanoo.
Terhi Torikka
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
