Vasemmistoliiton kansanedustajat haluaisivat Suomeen ekologisen siirtymän joukot – tuore linjapaperi laittaisi myös metsälakeja uusiksi

Ekologisen siirtymän joukot voisivat osallistua esimerkiksi ennallistamistöihin. Kuva on vieraslaji jättipalsamin torjuntatalkoista Vantaalta. Kuva: Markku Pulkkinen

Luontokadon pysäyttäminen edellyttää ihmisten luontosuhteen muuttamista, vasemmistoliiton eduskuntaryhmä katsoo. Sen vuoksi yhteiskunnan tulisi kiinnittää huomiota ympäristökasvatukseen. Ympäristökasvatus pitäisi tuoda opetussuunnitelmien ytimeen. Myös aikuisten täydentävä ympäristökasvatus tulisi huomioida.

"Ympäristökriisin hoitamista ei voi jättää nykyisten koululaisten sukupolven varaan, sillä aika loppuu kesken", vasemmistoliiton eduskuntaryhmä perustelee torstaina julkaisemassaan linjapaperissa luontokadon pysäyttämiseksi.

Ihmisille tulisi tarjota tiedon lisäksi konkreettista tekemistä ympäristön hyväksi. Vasemmistoliitto perustaisi Suomeen ekologisen siirtymän joukot, jotka voisivat osallistua esimerkiksi metsittämiseen, turvemaiden ennallistamiseen, kiertotalousinfrastruktuurin rakentamiseen ja tiedon jakamiseen.

Linjapaperi ottaa kantaa yksityiskohtaisesti muun muassa metsätalouteen.

Metsien hakkuut tulisi sen mukaan toteuttaa lintujen tärkeimmän pesintäajan ulkopuolella.

Metso-suojeluohjelman rahoitusta nostettaisiin pysyvästi, jotta Etelä-Suomessa yllettäisiin nopeasti 10 prosentin suojeluosuuteen.

Talousmetsissä edellytettäisiin linjapaperin mukaan 20–30 kuutiota lahopuuta hehtaarilla.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä haluaisi selvittää uudistettavan metsän järeysvaatimuksen palauttamista metsälakiin. Tarkoitus olisi, että metsät uudistettaisiin nykyistä keskiarvoa vanhempina.

Teollisuudessa olisi kansanedustajien mielestä siirryttävä markkinaehtoisesta toiminnasta "aktiiviseen ja suunnitelmalliseen teollisuuspolitiikkaan, jonka tavoitteena on siirtymä ekologisesti kestävään teolliseen tuotantoon".

Tiukempia kestävyyssääntöjä teollisuudelle pitäisi linjapaperin mukaan ajaa myös kansainvälisesti. Suomen tulisi kuitenkin tehdä omia toimia kansainvälisestä kehityksestä riippumatta.

"Meidän pitää mennä edellä, Suomen hyvin vauraana maana ja EU:n rikkaimpana maailman osana. On täysin selvää, että köyhimpien maiden pitää voida suojella omaa taloutta enemmän", Jussi Saramo sanoi vasemmistoliiton eduskuntaryhmän tiedotustilaisuudessa.

Saramon mukaan esimerkiksi hiilitullit ovat hyvä esimerkki siitä, miten edelläkävijöiden vaatimukset siirtyvät vähitellen käytäntöön.

"Vasemmistoliitto ajoi ensimmäisenä hiilitulleja. Niitä pidettiin aikanaan maailmankaupan vastaisina, vihreätkin vastusti hiilitulleja. Nyt paradigma on muuttunut."

Elinkeinoelämäkin näkee ympäristöedelläkävijyyden positiivisena kilpailutekijänä, huomautti kansanedustaja Mai Kivelä.

Kansanedustaja Anna Kontulan mielestä Suomen ei kannata osallistua hintakilpailuun matalan jalostusasteen tuotannosta, kuten sellun ja pahvin valmistuksesta.

"On epärealistista ajatella, että Suomi voisi kansainvälisillä markkinoilla kilpailla hinnalla.

Jos tehdään pahvia kiinalaiselle verkkokaupalle, on todennäköistä että hävitään jollain aikavälillä peli niille maille joissa ympäristönormien lisäksi muilla tekijöillä pystyy myymään halvemmalla. Ei pitäisi pyrkiä lainkaan siihen kilpaan."