vierasyliö Sairauksien hoidosta syiden ehkäisyyn

Suomalaisten yksityisesti

käyttämät kulutusmenot

terveydenhoitoon kaikista

kulutusmenoista kasvoivat

tilastokeskuksen mukaan

vuoden 1985 2,6 prosentista

4,5 prosenttiin vuonna 2009. Samaan aikaan yhteiskunta kaksinkertaisti avoterveydenhoidon resurssit prosentista kahteen.

Vaikka suomalaisten keski-ikä nousee, kuten lähes kaikissa

maissa, ei voida väittää kansan

hyvinvoinnin lisääntyneen. Olennainen kysymys on nyt, kun keski-ikä nousee ja työikää halutaan pidentää, kuinka

vanheneva väestö saadaan

pysymään virkeänä ja aktiivisena sekä asumaan kotonaan.

Sairausmenot nousevat, mutta mistä tällainen kehitys johtuu?

Analysoimalla omia kokemuksiaan huomaa monikin,

että terveyspalvelut keskittyvät

oireenmukaiseen sairauden hoitoon, mutta niiden todellinen

syy jää usein selvittämättä.

Mikäli lääkäristä ei ole apua, ihmiset joutuvat miettimään

ja analysoimaan asioita sekä

etsimään keinoja terveytensä kohentamiseen.

Tiedetään tapauksia, joissa

sairaus ei ole selvinnyt, vaan potilas on joutunut juoksemaan monilla lääkäreillä, ennen kuin taudinaiheuttaja on määritetty. Tilanne on hankala, jos ei saa oikeaa lääkitystä ajoissa ja

potilas joutuu seurauksista

kärsimään pitkään.

Esimerkiksi yersinia-bakteerin aiheuttama niveltulehdus oli vielä vuonna 1978 monille erikoislääkäreillekin tuntematon.

Monet kokevat saaneensa

erilaisia vaivoja hampaiden amalgaamipaikoista, varsinkin jos niiden lisäksi suussa on

kultapaikkoja. Silloin periaatteessa syntyy pieni virtapiiri,

jonka johdosta amalgaamipaikoista irtoaa elohopeaa ja

sitä joutuu elimistöön.

Sairauskierteen lopettaakseen monet ovat vaihtaneet kaikki amalgaamipaikat pois. Monikaan lääkäri ei lähde

tällaista kallista toimenpidettä suosittamaan.

Monet potilaat viime vuosina ovat saaneet apua sairauksiinsa

hoidattamalla eri tavoilla uniapneaa. Tämän vaivan

kohdalla voidaan puhua jo

kansantaudista. On arvioitu,

että uniapneasta kärsii 150 000 suomalaista. Hyvin todennäköistä on, että todellinen luku on huomattavasti suurempi.

Vaiva liittyy yleensä kuorsaamiseen ja vaivan seurauksena

voivat olla hyvin monenlaiset

sairaudet ja ongelmat. Kokemusten perusteella voidaan väittää, että uniapnean yhteyksiä eri vaivoihin ja sairauksiin ei vielä kovinkaan tarkasti tunneta. Kuitenkin monet potilaat ovat kertoneet, että kun vaiva on poistettu, he kokevat uuden elämän alkaneen.

Enemmän tai vähemmän

selkeitä yhteyksiä uniapnealla on aamuväsymykseen, aikuisiän diabetekseen, verenpaineeseen, aivoinfarkteihin, muistin heikkenemiseen, tarpeeseen käydä usein öisin wc:ssä ja myös todennäköisesti erilaisiin hermoston ja verisuoniston sairauksiin.

Vaaralliseksi uniapnean tekee taipumus nukahtaa esimerkiksi

liikenteessä tai töissä. Tämän

pitäisi aiheuttaa potilaassa

signaalin, että jotain on pielessä, mutta asia koetaan yleensä

väsymyksestä johtuvaksi.

Monissa ammateissa, joissa uniapnea voi aiheuttaa vaaratilanteita, tulisi panostaa rutiinitoimenpiteenä kyseisen sairauden ennaltaehkäisyyn.

Hyvä ja riittävä yöuni on

terveyden perusedellytys.

Vanhan kansan sanonta, että kun nukkuu hyvin, on kuin

laittaisi rahaa pankkiin, pitää paikkansa monella tavalla.

Uniapnean tutkimuksiin ei helposti määrätä, koska vaivan vaikutuksia ei tunneta yleisesti.

Kun uniapnea on jo aiheuttanut jonkin selkeän sairauden,

hakeudutaan hoitoon.

Potilaan kokemuksia ja ehdotuksia lääkärit usein vähättelevät.

Eräskin lääkäri nauroi, kun potilas valitti kipeää jalkaa ja sanoin epäilevänsä siinä olevan veritulpan. Lääkäri kehotti

tulemaan kahden viikon päästä vastaanotolle, jos vaivat jatkuvat. Onneksi potilas sai muuta kautta apua ja kahden viikon sisällä

oli ollut jo kymmenen päivää sairaalassa. Paha tulppa jätti vaivoja lopuksi ikää.

Syyt terveysongelmiin voivat olla yllättäviä, mutta nykyaikana tulisi jokaisella kansalaisella olla

mahdollisuus itse analysoida, mistä johtuu, ettei tunne

voivansa hyvin. Internetistä löytää kyllä selvityksiä kuhunkin vaivaan, ja sinne pitäisi lisätä potilaiden kokemuksia.

Nykyisin keskustellaan ehkä

liikaakin eri ravintoaineista ja esimerkiksi karppaamisesta. On selvää, että nykyihmisillä paino-ongelmat, jotka johtuvat liioista kaloreista ja liikunnan puutteesta, ovat pääasialliset syyt moniin sairauksiin ja myös uniapneaan.

Jokainen meistä on oma yksilönsä allergioineen ja herkkyyksineen, mutta onneksi jokainen oppii iän myötä tuntemaan

tavalliset terveysriskinsä.

Tärkeä keino painonhallintaan on niukempien ruoka-annosten ottaminen lautaselle. Osassa työpaikkaravintoloista terveysnäkökohdat otetaan huomioon, mutta ei kaikissa. Ruokalatoiminta

on usein ulkoistettu, ja siksi

valvontaa tarvitaan.

Onneksi liikuntaa edistetään monessa työpaikassa erilaisin kannustimin.

Moni potilas olisi välttynyt useilta lääkärissä käynneiltä

sekä turhilta lääkkeiltä, jos

olisi osattu hoitaa vaivojen

aiheuttajia ennalta.

Työiän pidentäminen vaatii

uudenlaisia innovatiivisia

menetelmiä sairauksien aiheuttajien havaitsemiseen. Tuntuu

siltä, että monien ennenaikainen vanheneminen johtuu erityisesti hengityksen vajavuudesta.

Näitä syitä on melko helppo selvittää, koska ne eivät vaadi sairaalassa oloa.

Yhteiskunnan kannattaa

satsata uniapnean poistamiseen, koska säästöjä saadaan enemmän kuin siitä aiheutuu kuluja.

Kokemuksia muilta potilailta

tulisi saada kaikkien nähtäväksi, hyvänä esimerkkinä ovat

Hengitysliiton nettisivut.

Samanlaisia keskustelu- ja

potilaspalstoja tarvitaan lisää.

Lääkärit voivat aktivoida

potilaitaan kantamaan vastuuta kunnostaan ja liittymään

erilaisiin paikallisiin terveysjärjestöihin. Niissä kokemuksia analysoimalla voisi selvitä monia menetelmiä, joilla yhteiskunnankin terveysmenot saataisiin pienenemään ja turhia sairauspäiviä poistettua.

JOUKO LAASASENAHO

Kirjoittaja on metsäalan

emeritusprofessori.

Avaa artikkelin PDF