vierasyliö Espanjan remontoitava yhteiskunta
Espanjalaisten uusi vuosi ei olisi voinut alkaa enää huonommin. Talouden tiedettiin olevan harvinaisen vaikeassa jamassa. Uusien lukujen valossa tilanne on ennakoituakin synkempi.
Espanjalla on edessä joko syvä taantuma tai kivulias yhteiskunnan perusremontti, jota on lykätty vuosikymmeniä.
Keskusta-oikeistolainen Partido Popular (PP) voitti viime marraskuussa pidetyt vaalit ja syrjäytti runsaat seitsemän vuotta maata hallinneen sosialidemokraattisen PSOE-puolueen. Pääministeri Mariano Rajoy sai johdettavakseen maan, jota voi verrata vaikkapa 30 vuotta vanhaan kuorma-autoon alamäessä. Se kitisee ja natisee mutta junnaa eteenpäin.
Rajoyn olisi tehtävä autolle täydellinen remontti tai mieluummin vaihdettava se uuteen. Hänen hallituksellaan on siihen vankka selkänoja: ehdoton enemmistö maan parlamentissa.
Kysymys kuuluukin, onko maan uudella johdolla selkärankaa ja rohkeutta koviin päätöksiin. Remonttirahaa ei heru nyt ulkopuolelta, talkoisiin on saatava koko kansa, ja hallituksen on pysyttävä yhtenäisenä valitsemansa linjansa takana.
Pelkona on, että Espanja syöksyy talouskriisiin ja menettää luottamuksensa kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Synkimpien ennusteiden mukaan edessä on historiallisen paha taantuma, mikä merkitsisi ihmisten elintason romahdusta ja jopa maan ajautumista ulos eurosta.
Talouden elpymisestä ei ole tietoakaan ja työttömyys on jo valmiiksi Euroopan korkein. Noin viisi miljoonaa espanjalaista on ilman töitä. Työttömien määrä vastaa jo kolmannesta 17-jäsenisen euroalueen työttömistä.
Maan moniportainen hallinto on raskas ja kallis – ja kaiken kukkuraksi alueet ovat korviaan myöten veloissa. Espanjan 17 autonomista aluetta saivat edellisellä hallituskaudella lisää taloudellista vapautta, mitä silloinen oppositiojohtaja Mariano Rajoy luonnehti ”suureksi virheeksi”.
Rajoy voi nyt syystä sanoa olleensa oikeassa, sillä esimerkiksi Valencia ei kyennyt vuoden alussa maksamaan 123 miljoonan euron lainaansa ajoissa saksalaispankille vaan pyysi hätäapua Madridista. Rajoy aikookin ottaa alueet tarkkaan talousseurantaan, mikä melko varmasti johtaa yhteentörmäykseen lisää itsenäisyyttä hamuavan Katalonian kanssa.
Vuoden 2008 finanssikriisi puhkaisi asunto- ja kiinteistökuplan. Miljoona uutta asuntoa on tyhjillään, ja niiden hinnat laskevat yhä, vaikka kiinteistökauppa on hintojen romahduksen ansiosta jonkin verran piristynyt. Asuntoja roikkuu pankkien taseissa, eikä kuplan loppulaskua uskalleta vielä edes arvailla.
Asuntokuplan puhkeamisen jäljiltä ongelmaluottoja on erityisesti säästöpankeilla, joiden lainananto on keskittynyt rakennus- ja asuntoalalle. Roskapankin perustaminen pankkien ongelmaluotoille on noussut taas esille.
Vuoden vaihtuessa paljastui, että myös julkisen talouden tulojen ja menojen epätasapaino on arveltua pahempi. Budjettivaje saattaa kasvaa yli kahdeksaan prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen, kun edellisen hallituksen ennuste oli kuusi prosenttia.
Espanjan budjettivaje on uusien tietojen valossa yli kaksi kertaa Italian vajeen kokoinen ja yli neljä kertaa Saksan vajetta suurempi.
Myös valtio velkaantuu vauhdilla, vaikka julkinen velka ei vielä olekaan ongelma Espanjassa. Velkataakan lasketaan nousevan tänä vuonna 70 prosenttiin bkt:stä, mikä on alle EU:n keskiarvon ja kaukana ennätystä pitävän Italian 120 prosentin lukemasta.
Kotimainen kysyntä on ollut heikkoa, ja taloutta on kannatellut vienti, jonka pelätään kuitenkin hiipuvan tänä vuonna.
Juuri ennen joulua virkaansa astunut Rajoyn oikeistohallitus ei ole toistaiseksi julkistanut suunnitelmansa laajuutta ja tarkkaa sisältöä talouden palauttamiseksi takaisin raiteilleen. Espanjan talous koheni PP:n edellisellä hallituskaudella mutta saman hallituksen aikana talous pääsi myös kuumenemaan liikaa, mikä johti kiinteistökuplaan ja Espanjan nykyisiin vaikeuksiin.
Tähän mennessä ilmoitetut vajaan kymmenen miljardin leikkaukset ja veronkorotukset ovat vasta alkusoittoa, ja niillä on tarkoitus päästä maaliskuulle, jolloin hallitus hyväksyy kuluvan vuoden budjetin. Veronkorotukset koskevat ansiotuloja, säästöjä sekä keskihintaa kalliimpia asuntoja, leikkauksilla puolestaan jäädytetään esimerkiksi julkiset palkat.
Tärkeää työttömyysturvaa jatketaan, ja vaalilupauksen mukaisesti eläkkeet nousevat prosentin. Eläkepäätös maksaa 1,4 miljardia euroa.
Uusi hallitus on toistaiseksi puhunut vasta ympäripyöreästi esimerkiksi työmarkkinoiden, kilpailukyvyn ja rahoitusjärjestelmän uudistamisesta.
Varovaisuus on varmasti harkittua. Espanjalaiset reagoivat helposti myös kaduilla. Iso osa työttömistä ehti jo pudota työttömyysturvan ulkopuolelle. Toistaiseksi kurjistuminen näkyy selvimmin rikollisuuden lisääntymisenä. Suomalaisravintolan vastikään tapahtuneen aseellisen ryöstönkin Fuengirolassa voi pistää tähän piikkiin.
Hallitus aikoo puuttua myös veronkiertoon ja harmaaseen talouteen, joista on tullut paitsi kansallista huvia myös kansallinen tragedia. Ne ovat talouskehityksen pahimpia jarruja. Veroja on tarkoitus saada valtionkassaan pelkästään tänä vuonna kahdeksan miljardia enemmän tehostamalla verotarkastusta.
Pääministeri Rajoyn hallituksen tavoitteena on budjettivajeen supistaminen tänä vuonna 4,4 prosenttiin. Budjettitavoite edellyttää ainakin 35 miljardin euron leikkauksia.
Uusi talousministeri Luis de Guindos on arvioinut, että Espanjan talous saattaa kutistua jo vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, mikä ruokkii epäilyjä talouden taantumasta – jo toisesta kolmen vuoden kuluessa. Guindosin mukaan pysähtynyt talous yritetään polkaista käyntiin aggressiivisilla rakennemuutoksilla.
Guindosilla on Lehman Brothers-tausta. Hän toimi investointipankki Lehman Brothersin Espanjan-johtajana. Pankin konkurssi syksyllä 2008 laukaisi kansainvälisen finanssikriisin.
TUULA KOPONEN
PENTTI VÄISTÖ
Kirjoittajat ovat Itä- ja Keski-Eurooppaan perehtyneitä vapaita toimittajia.
Noin viisi
miljoonaa
espanjalaista
on ilman töitä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
