Velkajarruneuvottelut peruttiin maanantailta – ministeriö ei saanut laskelmia valmiiksi

Hallitus esitti kesällä, että valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen saisi olla enintään 40 prosenttia. LEHTIKUVA / Markku Ulander.  

Eduskuntapuolueiden velkajarruneuvottelut peruttiin maanantailta, koska valtiovarainministeriö ei ehtinyt toimittaa kokoukseen sinne kaivattuja laskelmia.

STT:n tietojen mukaan ministeriöltä on pyydetty vaihtoehtoisia laskelmia erilaisten reunaehtojen pohjalta. Tarkempia tietoja odotetaan erityisesti vaalikauden 2031–2035 osalta, jonne suurimmat paineet kohdistuvat.

Aikataulu alkaa olla kireä, sillä esityksen on toivottu valmistuvan tällä viikolla. Eduskuntapuolueet ovat neuvotelleet parlamentaarisesti eli kaikkien eduskuntapuolueiden kesken velkajarrusta reilun kuukauden ajan. Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen mukaan kansallisella velkajarrulla turvattaisiin julkisen talouden kestävyys yli vaalikausien. Sopimus sitoisi siis tuleviakin hallituksia.

Hallitus esitti kesällä, että valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen saisi olla enintään 40 prosenttia. Tähän pyrittäisiin vuodesta 2031 lähtien vähintään keskimäärin yhden prosenttiyksikön vuosivauhdilla. Suomen velkasuhde on tällä hetkellä noin 88 prosenttia.

Esitys sitoisi velkasuhteen jatkuvan vähentämisen osaksi lainsäädäntöä, mikä on hiertänyt osaa oppositiopuolueista. Osasyynä kitkaan on se, että hallituksen esitys on tiukempi kuin EU:n finanssipoliittiset säännöt vaativat. Niiden mukaan jäsenmaan velkasuhde ei saa ylittää 60 prosenttia. EU:n vaatima sopeutustahti on myös hallituksen toivetta merkittävästi löysempi sen ollessa vuosittain 0,5 prosenttiyksikköä, jos velkasuhde on 60–90 prosenttia. Yhden prosenttiyksikön sopeutusta vaadittaisiin, mikäli velkasuhde olisi yli 90 prosentin.

Suomen on joka tapauksessa sisällytettävä lainsäädäntöönsä EU:n finanssipoliittiset säädökset. Kysymys kuuluu, tuleeko sen päälle omaa kansallista sääntelyä.

STT:n tietojen mukaan neuvotteluissa on väännetty erityisesti siitä, millä vauhdilla kansallista velkasuhdetta tulisi alentaa. Hallituspuolueet ovat tulleet jonkin verran vastaan alkuperäisistä vaatimuksistaan, mutta vielä viime viikolla useat tahot epäilivät, ettei ainakaan yksimielistä sopua saada aikaiseksi.

Toisaalta esillä on ollut, tarvitseeko kansallista tavoitetta sitoa velkasuhteeseen vai voisiko sen yhdistää esimerkiksi alijäämäsuhteen kohentumiseen.

Parlamentaariseen sopuun tarvittaisiin ainakin neljän suuren suostumus eli oppositiopuolueista mukaan kaivattaisiin ainakin keskusta ja SDP, jotka ovat kuitenkin suhtautuneet varauksellisesti tiukkaan velan taittamistavoitteeseen. Keskustasta sopu tuskin kuitenkaan jää kiinni.

Kriittisimpiä puheenvuoroja ovat esittäneet vasemmistoliitto ja vihreät. STT:n tietojen mukaan vihreät ovat keskittyneet ajamaan esitykseen kokonaisharkintaan perustuvia joustoja tilanteisiin, joissa sopeuttaminen ei ole järkevää.