Itä-Suomi jäi mopen osille uusissa liikennehankkeissa, keskustan vetämät hallitukset suopeampia pääkaupunkiseudun tarpeille

Vantaankoskelta lentoaseman kautta Tikkurilaan kulkeva kehärata on yksi viime vuosien suurimmista valtion liikennehankkeista pääkaupunkiseudulla. Kuva: Jarkko Sirkiä

Yli puolet valtion uusiin väylähankkeisiin käyttämästä rahasta on viimeisten hallitusten aikana kohdistunut entisen Etelä-Suomen läänin alueelle. Pelkästään pääkaupunkiseudulle on tehty lähes neljännes kaikista liikenneinvestoinneista.

MT pyysi Liikennevirastolta tietoja väylähankkeista neljän viimeisen hallituskauden ajalta vuodesta 2004 alkaen. Kaikkiaan valtio on 13 vuoden aikana päättänyt lähes 8 miljardin euron kehittämishankkeista liikenneverkkoon.

Etelä-Suomen lisäksi rahaa on riittänyt Länsi-Suomeen ja pohjoiseen. Itä-Suomi on kehittämishankkeissa jäänyt mopen osille. Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Pohjois-Karjalan maakuntiin on tehty uusia väyliä alle 500 miljoonalla eurolla.

Eniten rahaa uusiin teihin ja ratoihin, lähes 3 miljardia euroa, käyttivät Matti Vanhasen (kesk.) ja Mari Kiviniemen (kesk.) johtamat hallitukset vuosina 2008–2012. Sittemmin uusien hankkeiden rahoitus on ollut laskussa. Olemassa olevan liikenneverkon kunnostukseen on sen sijaan käytetty enemmän rahaa varsinkin nykyisen Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana.

Kalleimmat uudet hankkeet ovat olleet Turusta Vaalimaalle jatkuvan E18-tien moottoritieosuudet, Pohjanmaan radan parantaminen ja Vantaata halkova kehärata.

Länsi-Suomi sai rahaa varsinkin Vanhasen ensimmäisen hallituksen aikana, Pohjois-Suomi taas Vanhasen kakkoshallituksen aikana.

Pääkaupunkiseudun liikennehankkeille on irronnut enemmän rahaa keskustavetoisten hallitusten aikana, kun taas Jyrki Kataisen (kok.) ja Alexander Stubbin (kok.) hallitukset hellittivät kukkaronnyörejä muun Etelä- ja Länsi-Suomen väylähankkeille.

Keski-Pohjanmaa ei ole juuri liikennehankkeiden listalla komeillut. Syksyn budjettiriihessä Sipilän hallitus kuitenkin teki päätöksen Kokkolan meriväylän syventämisestä.

Maakuntajohtaja Jukka Ylikarjula on siitä huolimatta tyytyväinen hankkeiden painopisteisiin.

"Pohjanmaan rata on ollut erittäin tärkeä ja korjausvelkapaketissa tuli meille olennaisia parannuksia. Meriväylän kunnostamisen jälkeen toiveissa on lähinnä 8-tien tietyt parannukset", hän luettelee.

Ylikarjulan mielestä turhia investointeja ei viime vuosina ole tehty. "Siltarumpupolitiikka on enemmän populismia kuin todellisuutta."

Maakuntauudistuksen myötä vastuu alemman tieverkon kunnossapidosta siirtyy maakunnille ja ne saavat vahvemman aseman myös muiden liikennehankkeiden suunnittelussa. "Tässä suhteessa alueita on kuunneltu. Maakunnille tulee enemmän mahdollisuuksia harkita liikennehankkeita."

Pohjois-Karjalassa ei olla valtion liikennepolitiikkaan yhtä tyytyväisiä. Ainoa iso kehittämishanke viime vuosina on ollut Joensuun kehätie, josta päätettiin Vanhasen kakkoshallituksen aikana.

"Maakunnan saavutettavuuden kannalta tärkeät pullonkaulahankkeet kuten Varkauden tie ovat edelleen toteuttamatta. Isompia hankkeita ei ole saatu eteenpäin", vt. maakuntajohtaja Risto Poutiainen sanoo. Eri hallitusten välillä Poutiainen ei kuitenkaan näe suurta eroa liikennehankkeiden painopisteissä.