Maaseudun naiset viettivät järjestöjuhlaa
Maa- ja kotitalousnaisten keskuksen ohella monet maakunnalliset piirikeskukset ja paikalliset yhdistykset täyttävät tänä vuonna 80 vuotta.
Järjestö syntyi tehostamaan kotitalouksien neuvontaa ja toimimaan maaseudun naisten yhteisenä verkostona.
Vuosikymmenien ajan järjestö on koonnut yhteen maaseudun naisia. Se on jakanut tietoa ja oppia kotien ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseen, toimeentulon parantamiseen sekä ympäristön ja maiseman kohentamiseen.
Kirjailija Kirsti Manninen kokoaa parhaillaan Maa- ja kotitalousnaisten historiikkia.
”Ilman naisvoimaa olisimme tuskin selvinneet kato- ja sotavuosista tai muuttoliikkeiden aiheuttamista sosiaalisista ja taloudellisista murroksista. Maaseudun naisten yhteistyöllä on kylät pidetty elävinä ja synnytetty muun muassa maatilojen lomitusjärjestelmä”, toteaa juhlassa lauantaina puhunut Manninen.
Naisten rooli on maaseudulla muuttunut paljon 80 vuodessa.
”Viljely ja karjatalous olivat aikaisemmin mitä suurimmassa määrin naisten tekevien käsien varassa. Nyt naisten kädenjälki näkyy entistä enemmän muun muassa maaseudun uudessa yritystoiminnassa ja kulttuurimaiseman ylläpidossa”, vertailee Manninen.
Yhdessä tehden on saatu paljon aikaan.
”Ilman taattua yhteistyöverkostoa naiset olisivat tuskin uskaltautuneet niihin suuriin ja pitkäjänteisiin urakoihin, joista on komeita näyttöjä joka pitäjässä.”
”Tarvitaanko yhteisöllisyyden synnyttämiseen tänä päivänä järjestöjä vai riittääkö Facebook-kaveruus”, kysyy Maa- ja kotitalousnaisten keskuksen puheenjohtaja Kaisu Merilä.
Maa- ja kotitalousnaisten jäsenille tehdyn kyselyn mukaan yhteisöllisyyttä pidetään tärkeimpänä syynä olla mukana oman yhdistyksen toiminnassa. Yhdessä tekemisestä, olemisesta ja kokemisesta saadaan iloa ja varsinkin jaksamista arkeen.
”Jäsenet haluavat olla mukana järjestössä, joka toimii ajan hengessä tai mieluummin hieman aikaansa edellä, kokoaa yhteen kaiken ikäisiä ja joka tarjoaa kiinnostavaa toimintaa myös nuorille”, sanoo Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen toiminnanjohtaja Mirja Hellstedt.
”Järjestön neuvontatyössä on tänä päivänä otettava huomioon monimuotoiset ja erilaiset kodit, kannustettava yrittäjyyteen ja vahvistettava yrittäjien voimavaroja sekä ajateltava ympäristöä laajemmin, kotipuutarhan lisäksi lähimaisemaa sekä ensi vuoden järjestökampanjan mukaisesti myös ympäröivää metsää, summaa Merilä.
MAIKKI KULMALA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
