Suomalainen sika- ja siipikarjatalous aiheuttaa yhä vähemmän metsäkatoa – ulkomaisen soijan käyttö vähentynyt

Nurmen tuottaminen märehtijöille luo Suomessa monimuotoisuutta, täydentää viljelykiertoa ja sitoo hiiltä peltoihin. 

MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola painottaa lihansyöntiä kritisoivissa keskusteluissa kerta toisensa jälkeen, että Suomessa nurmen tuottaminen märehtijöille luo monimuotoisuutta, täydentää viljelykiertoa ja sitoo hiiltä peltoihin. Moni maatalousympäristön laji on riippuvainen lannasta.

"Suomalainen lihantuotanto käyttää pääosin kotimaista rehua ja lisää siten luonnon monimuotoisuutta."

WWF:n pääsihteerin Liisa Rohwederin mukaan ihmisten pitäisi vähentää lihansyöntiä, sillä 80 prosenttia maailman viljelysmaasta on valjastettu eläinperäisen ruuan tuotantoon. Rehusoijaviljelmien tieltä raivataan metsiä trooppisissa maissa. Kasvisruuan tuotantoon tarvittaisiin vähemmän pinta-alaa.

Suomessa soijarehua käytetään verrattain vähän. MT kirjoitti asiasta 18.1.2017.

Suomalaisille naudoille ei käytännössä syötetä tuontisoijaa ja sikojenkin rehusta sen osuus on enää 5–10 prosenttia. Siipikarjan rehussa tuontisoijaa on 14–18 prosenttia ja viljeltyjen kalojen rehussa noin 10–15 prosenttia.

Karjatalous lisää Pietolan mukaan resurssitehokkuutta, sillä moni alkujaan ruokakasviksi kylvetty sato menee rehuksi luonnonolojemme takia.

Suomen verrattain pienialaisia peltolohkoja reunustavat monimuotoisuutta ylläpitävät pientareet ja metsänreunat. Levennettyihin pientareisiin on kannustettu yli vuosikymmenen ajan.

Lue lisää

Selkärankaisten eläinten määrä on romahtanut – WWF kehottaa vähentämään lihansyöntiä ja kaikkea kulutusta