Uudessakin sote-esityksessä on reikiä
Kirsi Varhilan vetämä ”aika mones” työryhmä luovutti lakiluonnoksensa peruspalveluministeri Susanna Huoviselle torstaina. Huovinen lupasi kuunnella palautetta hallituksen esitystä tehdessään. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkistoPeruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) sai torstaina käsiinsä lakiesityksen Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden (sote) järjestämisestä.
Sen kypsyminen vei seitsemän vuotta, pari kansliapäällikköä ja ministerin, kun lukuisat työryhmät istuivat ja jättivät erimielisiä raporttejaan.
”Kahvia on kulunut”, Huovinen sanoi ottaessaan vastaan lakiluonnosta.
Mutta tuoreinkaan esitys – 90-pykäläinen laki – ei ole täysi kymppi:
”Ilman hallituksen asettamia reunaehtoja lopputulos olisi ollut parempi”, sanoi 54-jäsenisen työryhmän työtä viime kesästä vetänyt Kirsi Varhila.
Työryhmää hiertäneet hallituksen vaatimukset olivat vastuukuntamalli, erityisvastuualueen rooli sekä perustason kuntien rajattu palveluiden järjestämisoikeus. Petteri Orpon (kok.) ryhmä taipui toukokuussa antamaan alle 20 000 asukkaan kunnille mahdollisuuden järjestää peruspalveluita.
Varhilan näkemyksen mukaan esitys kuitenkin vahvistaa peruspalveluja ja se taipuisi jo sellaisenaan laiksi.
Reikiä jäi. Pulmallisin lienee kysymys vastuukunnista, ja Varhilan mukaan siihen sanoo lopullisen sanansa eduskunnan perustuslakivaliokunta.
Huovisen mukana perustuslakia on jo mietitty poikkeuksellisen paljon.
”Toivon, että tulkinnassa painaa myös kansalaisten oikeus laadukkaisiin palveluihin.”
Hallitus tekee lakiesityksensä kuulemisten pohjalta
Työryhmä esittää, että vastuu sote-palveluiden järjestämisestä olisi sote-alueilla, jotka muodostetaan pääosin maakuntien keskuskaupunkeihin. Keskuskaupungin on suostuttava tähän ja otettava vastuulleen myös alan työntekijät koko alueelta.
Edustajainkokous valitsisi kuntien edustajat vastuukunnan lautakuntaan, joka päättäisi budjetista ja toiminnasta.
Vastuukunnassa tulee olla yli 50 000 asukasta. Kokkola ja Kajaani eivät täytä tätä ehtoa, mutta kelvannevat silti.
Kuntia luvataan kuulla sote-alueen valinnassa.
Kuntayhtymämalli on mahdollinen, jos 2/3 asukkaista kannattaa sitä.
Ison keskuskunnan puuttuessa kunnat muodostavat sote-alueen keskenään.
Uudellemaalle tulisi yksi sote-alue.
Perustason alueen voisi järjestää yli 20 000 asukkaan kunta, jos se sijaitsee eri työssäkäyntialueella kuin sote-isäntä. Se ei saisi järjestää yöpäivystystä.
Tätä pienemmät kunnat voivat liittyä perus- tai sote-alueeseen.
Kaiken yllä olisi viisi erityistason aluetta (erva), joiden tehtävänä olisi katsoa, etteivät sote-alueet kilpaile keskenään ja että voimavarat jakautuvat tasaisesti.
Ministeri Huovinen vakuutti MT:lle, että uudistus lisää yhdenvertaisuutta ja parantaa palveluita myös maaseudulla. Näin siksi, että palveluiden järjestäjiä olisi 18–22 nykyisten 150 sijaan.
Tulevasta terveyskeskusten määrästä ei ollut näkemystä, vaan niistä päättää jatkossa sote-alue. Ministeri panostaisi liikkuvien ja sähköisten palveluiden kehittämiseen.
Lakiluonnos lähtee kymmenen viikon lausuntokierrokselle tammikuussa, hallitus tuo hiotun lakitekstin eduskuntaan huhtikuussa ja laki tulisi voimaan vuoden 2015 alussa. Huovinen lupaa ottaa palautteen vakavasti.
Työryhmän jäsenet jättivät esitykseen yhden eriävän mielipiteen ja neljä lausumaa. Vantaa kyseenalaisti kuntien itsehallinnon ja ilmoitti, ettei ristiriitaisuus perustuslain kanssa ole hyvää lainvalmistelua.
Kuntaliitto, Turku ja sairaanhoitopiirit moittivat perustasoa, vastuukuntamallia, lisääntyvää hallintoa ja kuntayhtymien unohtamista.
Sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö Sosten mielestä lakiehdotus tuottaa sekavan järjestelmän.
”Asian ydin, palvelujen järjestämisen selkeyttäminen ja parempi turvaaminen kansalaisille, on jäänyt politikoinnin jalkoihin”, johtaja Anne Knaapi sanoo. Hän vaatii asiakkaiden ja erityisesti aktiivisten senioreiden ottamista mukaan lähipalvelujen uudistamiseen.
Sosten toinen johtaja Riitta Särkelä katsoo, että esitetty uudistus on parempi kuin nykytila. Kun järjestäjä on suurempi, voidaan palveluita tasata ja henkilökuntaa liikutella nykyistä paremmin.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
