Paine vanhusten kotihoitoonkasvaa
Siirtyminen laitoshoidosta kotihoitoon tai palveluasumiseen oli ainoita merkittäviä ehdotuksia, joita ministeriöt tekivät kuntien tehtävissä säästämiseksi.
Kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) pyysi ministeriöiltä kahteen otteeseen esityksiä siitä, mitä tehtäviä kunnilta voisi karsia. Listat olivat lyhyet.
”Laitoshoidon purku oli ainoa merkittävä avaus”, Kuntaliiton toimitusjohtaja Timo Kietäväinen sanoo.
Kietäväisen mukaan ministeriöiden idealistoille on vaikea laskea hintaa, mutta ne eivät yllä edes puoleen hallituksen linjaamasta miljardista eurosta. Päinvastoin: moni niistä lisää byrokratiaa ja tulee kalliiksi. Lisäksi kunnille on tulossa satojen miljoonien menolisäykset hallituksen antamista uusista tehtävistä.
”Takamatkalta lähdetään”, Kietäväinen sanoo miljardista, joka piti säästää kunnilta purkamalla säädöksiä.
Säädösten purku voisi tarkoittaa ammattilaisten kelpoisuusvaatimusten höllentämistä ja ryhmäkokojen suurentamista. Kietäväinen pitää hyvänä ajatuksena saada hoivapalveluihin aputyövoimaa, jota oli myös ennen vanhaan ja joka vapauttaisi koulutetumpaa väkeä muihin töihin.
Virkkunen vaikutti pettyneeltä, kun Kuntaliitto ilmoitti taannoin, ettei se aio laatia karsintalistaa. Perusteena oli, että palveluiden karsintapäätökset kuuluvat poliitikoille. Kietäväisen mukaan Kuntaliitto on kuitenkin keskustellut ministeriöiden kanssa.
Toinen miljardi kuntien pitäisi säästää hallituksen linjauksen mukaan itse. Työnteon tiukentaminen ja verojen korotus ovat yksi tie, mutta Kietäväisen mielestä pohdintaan pitäisi ottaa myös asiakasmaksujen taso ja asukkaiden omaisuuskin.
”Mitä mieltä siinä on, että vain tulot otetaan huomioon maksuja määrättäessä? Ihmisellä voi olla iso varallisuus, mutta vain eläke- ja pääomatuloja katsotaan.”
Samaa viestiä on kuultu pankkien ja vakuutusyhtiöiden etujärjestöltä Finanssialan Keskusliitolta. Sielläkin oltaisiin valmiita paikkaamaan julkisia menoja yksityisellä omaisuudella.
Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä valmistelee parhaillaan asumispalveluiden asiakasmaksuja koskevaa lainsäädäntöä.
Omaisuutta ei edelleenkään ole tarkoitus ottaa huomioon maksuissa muutoin kuin pääomatulojen, esimerkiksi vuokratulojen muodossa, johtaja Annakaisa Iivari sanoo.
Kotiin annettavien palveluiden asiakasmaksujen perusteet on nyt kirjattu asetukseen. Ne on tarkoitus siirtää lakiin samalla, kun palveluasumiseen luodaan maksuperusteet.
”Tarkoitus on saada sama peruste kotihoidon ja palveluasumisen maksuille, jotta hinta ei ohjaisi palvelun valintaa”, Iivari sanoo.
Nykysäädösten mukaan bruttotuloista vähennetään ensin suojaosa 528 euroa, ja lopusta bruttotulosta voi periä maksua enintään 35 prosenttia. Noin 1 500 euron eläkkeellä kotiin annettavan palvelun kuukausimaksuksi muodostuu enimmillään 350 euroa.
Maksuperusteiden yhtenäistämisen puolesta puhuu myös kuntien kirjava maksukäytäntö: palveluasumisessa ateriapalvelun hintahaitari voi olla jopa 300–700 euroa kuukaudessa.
Iivarin mukaan tarkoituksena on siirtyä kotipalvelussa tuntiperusteiseen laskutukseen. Tarkoituksena on, että maksulla katetaan asiakkaan tarvitsemat palvelut kotipalvelusta kotisairaanhoitoon ja tukipalveluihin, kuten siivoukseen. Asumisesta ja aterioista maksetaan erikseen.
Iivarin työryhmän piti päättää työnsä tämän vuoden lopussa, mutta työ saattaa jatkua kevääseen. Laki tulisi voimaan vuonna 2015.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Hausjärvi lähti säästämään ja purki vanhusten laitoshoidon sosiaalipuolella viime vuonna kokonaan. Vanhukset siirrettiin tehostettuun palveluasumiseen ja kotihoitoon, jonne palkataan lisää väkeä.
Myös terveyskeskuksen vuodeosastolta aiotaan siirtää vanhukset viereiseen hoivayksikköön eli terveystoimesta sosiaalitoimeen.
”Suunnitelmana on hoitaa entistä huonokuntoisemmat entistä pidempään kotona”, kotipalveluohjaaja Leena Ollila kertoo.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
