”Vettä saatu jo tarpeeksi”
Viljelijä Arto Isomäen pellot Ähtärissä ovat vetistä velliä sateiden takia. Timo Aalto Kuva: Viestilehtien arkistoEtelä-Pohjanmaalla on saatu alkuviikon aikana paikallisia sadekuuroja. Yksittäisiä peltolohkoja on edelleen veden alla.
”Viikonlopun aikana oli poutaa ja veden pinta lähti jo laskuun, mutta nyt sataa taas”, kertoi Isojoen MTK:n puheenjohtaja Juha Piikkilä tiistaina.
Piikkilän mukaan sateet ovat keskeyttäneet sekä rehunteon että perunan ruttoruiskutukset.
”Pellot eivät kanna koneita ja rehun sekaan tulee maata.”
Isojokinen Simo Teikari sai rehut tehtyä ennen viimeisimpiä kovia sateita. Hän ennustaa, että nurmen jälkikasvu saattaa olla hyvä niillä lohkoilla, jotka eivät ole täysin veden alla.
Ennen toista rehuntekoa elokuun alussa tarvittaisiin kuitenkin parin viikon poutajakso. Muuten pellot eivät kanna, Teikari tuumii.
Perunanviljelijä Ari Mäki-Uuron pelloille Kauhajoelle on satanut pahimmillaan 120 millimetriä vettä kahdessa vuorokaudessa.
”Maa ei läpäissyt vettä ja se virtasi kaltevilla pelloilla perunavakojen pohjia yhteen päähän peltoa.”
Mäki-Uuro arvioi, että hänen 33 hehtaarin peruna-alastaan ainakin kaksi hehtaaria on täysin tuhoutunut.
”Joka lohkolla osa sadosta on mennyt. Syksyllä sen vasta näkee, miten sateet ovat vaikuttavat mukulasatoon.”
Ruttoruiskutukset Mäki-Uuro sai tehtyä viikonlopun aikana. Pellolle pääsi nelivedolla, mutta uria tuli.
”Takavetoisilla traktoreilla ei pellolle ole mitään asiaa”, Mäki-Uuro tietää.
Tällä hetkellä laskuojien pinnat ovat Kauhajoella jo asettuneet, mutta torstaille luvataan taas lisää sateita. Pellot kestävät Mäki-Uuron mukaan alle kymmenen millin sateen, mutta suurempi vesimäärä ei mene läpi.
”Liettynyt ja tiivistynyt maa ei enää ime vettä.”
Ähtärissä on satanut puolessatoista viikossa 200 millimetriä vettä, kertoo viljelijä ja Ähtärin MTK:n puheenjohtaja Arto Isomäki.
”Märimmillä turvemailla saapas uppoaa vartta myöden.”
Isomäellä on rehun korjuu vielä kesken.
”Raiteita tulee, kun pellolle on pakko mennä”, hän harmittelee. Nurmea on viljelyssä yhteensä 80 hehtaaria.
Ähtärin sademäärät ovat samaa luokkaa kuin Karvialla, mutta maasto on mäkisempää eikä vesi ole jäänyt yhtä pahasti pelloille seisomaan.
Isomäelläkin keväällä perustettu neljän hehtaarin nurmilohko on pilalla.
”Lohkolle kylvettiin kallista sinimailastakin, eikä sinimailanen kestä yhtään liikaa märkyyttä”, hän harmittelee.
SAARA NIKKARI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
