"Me ei enää muistella aikaa ennen EU:ta", Maaseutunuoret toivovat keskustelua tukien ikärajoista

Peltojen päätyminen muiden kuin aktiiviviljelijöiden haltuun huolettaa nuoria tuottajia. Kuva: Jaana Kankaanpää

Maaseutunuoret herättelevät keskustelua viljelijätukien ikärajoista, kun EU:n tukipolitiikkaa valmistellaan vuoden 2020 jälkeiseen aikaan.

Viljelijöiden keski-ikä on Suomessa EU-maiden matalimpia, mutta tilanteen pelätään muuttuvan, kun luopumistukijärjestelmä lakkaa tämän vuoden lopussa.

"Ikärajojen määrittely on hirveän vaikeaa, mutta voisiko esimerkiksi vanhuuseläke olla rajana tukien saamiselle", maaseutunuorten valiokunnan jäsen Kaisa Pihlaja pohtii.

Valiokunta aloitti keskiviikkona oman cap-kantansa pohtustamisen MTK:n asiantuntijan Johanna Andresson alustuksella.

Anderssonin mukaan tulevan uudistuksen palikat alkavat selkiytymään kesään mennessä, kun komission julkaisee esityksensä budjetista ja maatalouspolitiikan uusista säännöistä. Jäsenmaille on tulossa lisää valtaa määritellä tukitoimien sisältöä, eivätkä komission virkamiehet tule enää suoraan mittaamaan suomalaisia peltoja. Riskinä on silti, että byrokratia lisääntyy, kun tukimuotoja räätälöidään eri tuotantosuuntien tarpeisiin.

Brexitin mukanaan tuoma tukileikkaus ei nuoria pelota. "Porukka tietää kyllä, että tukitaso tulee laskemaan."

Kuumana käyvä keskustelu tuen ohjaamisesta aktiiviseen tuotantoon kiinnostaa myös nuoria.

"En kuitenkaan lähtisi moittimaan niin sanottuja hömppäheiniä. Ylituotantoa on varsinkin viljassa, joten peltoa on hyvä ohjata myös pois tuotannosta", valiokunnan puheenjohtaja Heikki Huhtanen muistuttaa.