passipaikalla Sekavaa mutta kiihkeää

Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta ja sen käsittely eduskunnassa kuvaa asioiden nykyistä juoksutustapaa. Selonteko valmisteltiin valtioneuvoston kanslian vastuulla, mutta pääministeri Jyrki Katainen (kok.) vain piipahti hetken kuulemassa keskustelua.

Eduskunnassa valmistelun veti Timo Soinin (ps.) ulkoasiainvaliokunta, mutta ulkoministeri Erkki Tuomiojaa (sd.) ei talossa näkynyt ollenkaan. Puolustusministeri Carl Haglund (r.) vastasi koko poppoon puolesta.

Valiokunnat olivat hankkineet yli 200 asiantuntijalausuntoa, mutta Mari Kiviniemi (kesk.) piti koko selontekomenettelyä tarpeettomana. Ex-pääministeri Kiviniemi ei opposition nuoteista laulele.

Valiokunta kehui perinteistä turvallisuuspoliittista yksimielisyyttä. Vasemmistoliitto ja vihreät ilmaisivat, että vuonna 2015 yksimielisyys loppuu määrärahariitoihin.

Ulkoasiainvaliokunta muotoili uudelleen liturgian Suomen liittoutumisasteesta. Se on tulkittu harppaukseksi kohti Nato-jäsenyyttä.

Perinteisesti Nato-kriittisen keskustan rivit ainakin menivät sekaisin. Puolustusvastaava Seppo Kääriäinen (kesk.) istui tuhkanharmaana paikallaan. Keskustan ryhmäpuhuja Aila Paloniemi yritti johdatella Suomen turvallisuuskeskustelun Sierra Leonen sisällissotaan. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ei liene puhunut ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ensimmäisen vuotensa aikana mitään.

Kokoomuksen Pertti Salolainen uskoi Ruotsin voivan jättää jäsenhakemuksen nopeasti ja pelkäsi Suomen myöhästyvät surkeasti kyydistä.

Viime vuosikymmenellä kaikki puolueet kokoomusta lukuun ottamatta vannoivat Nato-jäsenyyden edellyttävän kansanäänestystä. Nyt eduskunnassa ei ainakaan kolmen ensimmäisen tunnin aikana kansanäänestyksestä maininnut kukaan.

Suurin kynnys eli kansan sana on siis poistettu.

Liittoutumisen rinnalla edustajien mielenkiinnosta kilpaili kyberturvallisuus. Hyökkäykset tietoverkkoihin ovat yleistyneet niin meillä kuin maailmalla.

Silläkin rintamalla kaivattiin aktiivisempaa otetta. Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Kalle Jokinen (kok.) kyseli, miten kauan Suomen pitää tyytyä puolustautumaan.

Jukka Kopra (kok.) on kenraalin poikana sumeilemattoman toiminnan mies. Natoon pitää mennä heti ja kybersodassa pitää ryhtyä hyökkääjäksi. Ministeri Haglundin puheista päätellen Suomi aikoo kybersodan suurvallaksi vuonna 2016.

Mutta kuka sotaa johtamaan? Ulkoministeriö ottaisi ulkomailta sinkoavan toiminnan vastuulleen. Puolustusministeriö katsoo kybersodankin kuuluvan kenraaleille. Viestintäministeriöllä on paras asiantuntemus. Valtiovarainministeriöllä on rahat ja valta. Sisäministeriön pitäisi vastata turvallisuudesta, mutta siellä ei ole rahaa eikä valtaa vaan riiteleviä poliiseja.

Tuija Braxin (vihr.) johtama eduskunnan tarkastusvaliokunta raotti viikonvaihteessa kahta mielenkiintoista selvitystä. Hometaloraportti ei tietenkään ongelmaa ratkaise, mutta jotenkin sen mittaluokka on tajuttava.

Tarkastusvaliokunnan toiminnan viime vaalikaudella käynnistänyt Matti Ahde (sd.) asetti riman korkealle teettämällä massiivisen raportin Suomen harmaasta taloudesta. Kovin pitkälle ei siitä ole kotimaisin toimin päästy. Kokoomus sentään lakkasi jarruttamasta rakennustyömaiden valvontaa ja SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen järjesti seminaarin.

Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV puolestaan vahvisti, että hallituksen ensimmäinen osinkoveropäätös tehtiin VM:n varsin kepeän valmistelun jälkeen.

Aikaisemmin VTV toimi valtiovarainministeriön sisällä. Se valvoi, että eduskunnan myöntämät rahat käytettiin eri ministeriöissä VM:n mielestä tarkoituksenmukaisesti. EU:n myötä jouduttiin toteamaan, ettei tuollainen peli vetele länsimaassa. Myös VM kuuluu kansanvaltaisen kontrollin alle.

PEKKA ALAROTU

Avaa artikkelin PDF