Prosentti Pietarin eläintilojenravinteista valuu Itämereen
Kuva: Viestilehtien arkistoVenäjän jättiläiskanaloista ja suursikaloista valuu pelättyä vähemmän ravinteita Itämereen.
Erikoistutkija Seppo Knuuttila Suomen ympäristökeskuksesta (Syke) kertoo, että lantaa syntyy paljon, mutta siitä huuhtoutuu mereen vain murto-osa.
Pietarin lähistöllä sijaitsee yli 200 suurta eläintilaa. Niiden vuosittain tuottama lanta sisältää 10 000 tonnia fosforia. Siitä vesiin karkaa Syken laskelmien mukaan noin prosentti eli sata tonnia.
Vaikka huuhtouman osuus on pieni, määrä vastaa noin kymmenen suomalaisen sellutehtaan päästöjä tai kymmenesosaa koko maatalouden päästöistä.
Tulokset ovat peräisin Itämeren suojelukomission Balthazar-projektista, jossa seurattiin yli kymmenen riskikanalan, sikalan ja karjatilan päästöjä kolmen vuoden ajan.
Knuuttilan mukaan eläintilojen läjitysalueilla on pahimmillaan vuosikymmenien lannat varastoituna. Siihen nähden valumat ovat yllättävän pieniä.
Toki vaihteluvälit ovat suuret. Joistakin riskikohteista valuu vuosittain kuusikin prosenttia lannan fosforivarastosta. Silti määrä on verrattain pieni.
”Kun lanta on varastoitu, siitä on huomattavasti pienempi osa alttiina sateelle kuin jos se olisi levitetty laajalle peltoalueelle.”
Karjalan kannaksella todella pieni osa pelloista on viljelyksessä. Siksi ei kannata kehottaa levittämään lantaa pelloille, joista se huuhtoutuisi nopeasti.
Knuuttilan mukaan isolla joukolla venäläistiloja lanta on varastoitu niin, että huuhtoutuminen on lähes olematonta. Seassa on myös riskikohteita, joissa vuotavat lantavarastot pitäisi korjata. Urakan rahoittamiseen osallistuu myös suomalaisia, kuten John Nurmisen säätiö.
Knuuttila toivoo, että lantavarastot hyödynnetään sitten, kun tarjolla on teknologiaa fosforin ja typen erottamiseksi. Teknologiaa kehitetään vauhdilla, koska fosforista tulee pian pula.
Professori Eila Turtola Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:stä kertoo, että suomalaisilta pelloilta valuu noin 300 grammaa liukoista fosforia per hehtaari vuodessa.
Eli Venäjän kanaloista ja sikaloista huuhtoutuva määrä vastaa 300 000 suomalaisen peltohehtaarin fosforipäästöjä. Se on noin kymmenesosa Suomen maatalouden vesistökuormituksesta.
”Siihen nähden Venäjän päästö on merkittävä”, Turtola toteaa.
Hän myöntää, että lantakasoista liukenee verrattain vähemmän fosforia kuin levitetyltä peltoalalta. Silti Suomessa ei kannata alkaa varastoida lantaa, vaan kierrättää ravinteita korvaamalla väkilannoitetta luonnonmukaisella vaihtoehdolla.
KATJA KOLJONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
