S-ryhmä rikkoo kilpailulakia, MTK epäilee – vaatii viranomaisen tutkintaa
S-ryhmää on arvioitu kilpailulain näkökulmasta viimeksi 2000-luvun alussa.
Kilpailulain arvioiminen uudelleen on jäänyt hallitukselta tekemättä, MTK:n puheenjohtaja Tero Hemmilä muistuttaa. Kuva: Sanne Katainen, Jaana KankaanpääS-ryhmä toimii kilpailulain vastaisesti, tuottajajärjestöt MTK ja SLC epäilevät. Järjestöt epäilevät, etteivät alueosuuskaupat kilpaile keskenään.
Järjestöt ovat jättäneet asiasta tutkintapyynnön Kilpailu- ja kuluttajavirastolle KKV:lle.
”Haluamme, että tehdään arvio siitä, onko toiminta kilpailulain hengen mukaista. Viimeksi sitä on arvioitu niin kauan sitten, että markkinaosuuksissa, S-ryhmän toimintaperiaatteissa ja rakenteissa on tapahtunut paljon muutoksia”, MTK:n puheenjohtaja Tero Hemmilä sanoo.
”Markkinoilta on saatu dataa, joka viittaa siihen, että kilpailu ei toimi”, MTK:n juristi Kimmo Tammi lisää.
S-ryhmä koostuu alueellisista osuuskaupoista, jotka toimivat itsenäisesti.
Ne kuitenkin ovat yhdistäneet hankintansa suurilta osin. Lisäksi ketjuohjaus Helsingin pääkonttorilta on vahvaa.
Järjestöjen mukaan kilpailulain vastaista on esimerkiksi se, että itsenäisten alueosuuskauppojen välinen kilpailu on poistettu. Se on vahvistanut S-ryhmän ostajavoimaa päivittäistavaroiden hankintamarkkinoilla kilpailulle haitallisella tavalla.
Järjestöjen pyyntö liittyy nyt S-ryhmään, mutta Hemmilä muistuttaa, että markkinoiden keskittyminen ja sen vaikutukset koskevat muitakin markkinoiden toimijoita.
Kilpailulain arviointi on erittäin tärkeää terveiden markkinoiden kannalta.
Nykyisessä hallitusohjelmassa on kirjaus, että kilpailulakia pitäisi arvioida uudelleen. Sitä hallitus ei ole tehnyt.
Toimenpidepyyntö KKV:lle on tuottajajärjestöjen keino etsiä vastauksia kysymykseen, onko kilpailulaki ajan tasalla.
”Yhteiskunnan tehtävä on turvata, että markkinat ovat terveet. Siksi kilpailulain pitää säädellä markkinoita”, Hemmilä sanoo.
Kesäkuussa voimaan tuli uudistettu elintarvikemarkkinalaki, jonka tavoitteena on tasoittaa ruokaketjun voimasuhteita. Se ei Hemmilän mukaan riitä.
”Se mahdollistaa ja velvoittaa neuvottelemaan ja on askel oikeaan suuntaan. Mutta se ei riittävän voimallisesti ohjaa markkinoita”, Hemmilä sanoo.
”Yhden toimijan erittäin suuri vaikutusvalta voi myös muodostaa koko ruokajärjestelmää koskevan rakenteellisen riskin.”
S-ryhmän asemaa ja sen sisäistä yhteistoimintaa on arvioitu edellisen kerran 2000-luvun alussa.
Silloin KKV antoi S-ryhmälle poikkeusluvan, jonka nojalla osuuskaupat saivat tehdä kilpailijoiden välistä yhteistyötä päivittäistavaroiden hankinnassa, hinnoittelussa ja markkinoinnissa.
Viimeisen kerran poikkeuslupaan annettiin vuoden jatko vuonna 2004.
Nykyisin S-ryhmä on päivittäistavarakaupan suurin toimija Suomessa. Markkinaosuus on kasvanut 28 prosentista 49 prosenttiin. Kilpailulakikin on muuttunut. Esimerkiksi poikkeusluvat ovat poistuneet.
Siksi järjestöt arvioivat, että S-ryhmän vaikutusta päivittäistavaran markkinoilla pitäisi arvioida nyt uudestaan.
”Kysymys ei koske ainoastaan alkutuotantoa. Selvityksessä olisi tärkeä arvioida myös vaikutuksia elintarviketeollisuuteen, uusien tuotteiden ja yritysten markkinoille pääsyyn sekä kuluttajien valinnanmahdollisuuksiin. Yhden toimijan erittäin suuri vaikutusvalta voi myös muodostaa koko ruokajärjestelmää koskevan rakenteellisen riskin”, järjestöt linjaavat.
KKV on vastaanottanut järjestöjen pyynnön. Vielä ei ole tiedossa, onko se tarttunut tutkintaan.
Viimeisen kerran poikkeuslupaan annettiin vuoden jatko vuonna 2004.
KKV:n tutkinta voi kestää vuosia. Lisäksi asiassa voidaan käydä oikeutta, Tammi arvioi.
”Näemme, että SOK:n nimissä tehtävä ostoyhteistyö antaa S-ryhmälle markkinoilla niin suuren vallan, että siitä kärsivät ketjun kaikki muut toimijat kuluttajaa myöten. On yhteiskunnan etu ja velvollisuus huolehtia, että markkinat toimivat terveesti”, SLC:n puheenjohtaja Mats Nylund perustelee.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat


