”Ilman yrityksiä ja yrittäjiä kaikki hankkeet ovat turhia” – Keiteleen uusi teollisuustie maksoi 1,3 miljoonaa euroa

Keiteleen vihreät teolliset investoinnit -hankkeen avulla käynnistetyllä teollisuusalueen laajentamisella parannetaan yritysten toimintaedellytyksiä. Laajennuksen tarve syntyi alueella toimivan Suomen suurimpiin sahateollisuuslaitoksiin lukeutuvan Keitele Groupin uuden paketointilinjan ja varastoalueen mittavien investointien jälkeen.

”Sen seurauksena vanha teollisuustie jäi alueen kehittämisen jarruksi ja kunnassa päätettiin rakentaa uusi teollisuustie ja ryhtyä kehittämään uusia liiketoimintamahdollisuuksia sen varteen”, projektipäällikkö Rauli Paananen kertoo.

Uuden teollisuustien valmistumisen jälkeen vanha teollisuustie jää Keitele Groupin käyttöön.

Alueella on jo ennestään vahva puualan keskittymä. Keitele on yksi Pohjois- Savon viidestä merkittävästä teollisuus- ja työssäkäyntialueesta.

”Alueelle tarvitaan nykyistä teollisuutta palvelevaa toimintaa sekä uusia innovaatioita.”

Hankkeen haastavimmiksi tehtäviksi Paananen nimeää rahoitushaut ja niiden vaatiman pohjatyön. Liiketoimintasuunnitelmien, kannattavuus- ja rahoituslaskelmien, tarjouspyyntöjen ja hakemustekstien laatiminen on ollut pitkä ja vaativa prosessi.

Uuden teollisuustien kokonaisbudjetti on runsaat 1,3 miljoonaa euroa, josta EAKR-rahoitusosuus runsaat 700 000. Samaan yhteyteen rakennettavan kevyenliikenteenväylän kokonaisbudjetti on noin 450 000 euroa, ja se on kunnan omarahoitteinen.

”Uuden teollisuustien varteen kaavoitetut teollisuustontit menivät nopeasti kaupaksi ja hanke on ollut mukana kahden yrityksen perustamisessa sekä kunnan oman hallin suunnittelussa.”

Raskaskonehuolto Takala oy aloittaa toimintansa rakenteilla olevissa uusissa toimintatiloissa tulevana talvena ja parantaa alueen kuljetusyrityspalvelujen toimintaedellytyksiä. Maainfrarakentamisen palveluja tarjoava JM-Tekniikka oy on toinen alueella toimintansa aloittava uusi yritys.

Alueen kehittämisen seuraava vaihe on uusien tonttien kaavoittaminen ja teollisuusalueen markkinointikampanja. Hankkeella laadittavan vuoteen 2035 asti ulottuvan Keiteleen Master Planin pääkohtina ovat teollisuusalueen maankäytön lisäksi kunnan ulkopuolisten investointien houkuttavuuden lisääminen ja keskustaajaman asumisviihtyvyyden parantaminen.

”Keitele on aina ollut yritysmyönteinen kunta ja tällä tiellä on jatkettava tulevaisuudessakin.”

Keiteleellä kaukolämpö tuotetaan jo nyt lähes 100-prosenttisesti hiilineutraalisti.  Kuva: Ilpo Paananen

Fossiilisista polttoaineista irtautuminen tulee Paanasen arvion mukaan olemaan valtakunnan tasolla vaikea prosessi, mutta se on pakko käydä läpi. Pienillä kunnilla on vähän vaikutusvaltaa suuriin linjoihin ja siksi kehitystä on seurattava aktiivisesti ja oltava valmiina tarttumaan uusiin mahdollisuuksiin.

”Juuri nyt elämme murrosvaihetta, jossa ei vielä tiedetä, mitkä energiatekniikat tulevat lopulta valtaamaan markkinat.”

Keiteleellä kaukolämpö tuotetaan jo nyt lähes 100-prosenttisesti hiilineutraalisti. Kunnan hiilineutraalisuustavoite tukee omalta osaltaan koko Pohjois-Savon hiilineutraalisuustavoitetta ja puhtaiden energioiden hyödyntämistä.

”Keiteleen puuteollisuus jalostaa koko ajan enemmän puutuotteita, joihin sitoutunut hiilidioksidi on poissa ilmakehästä.”

Hankkeen avulla perustettu raskaskonehuoltoyritys sijoittuu laajennetulle teollisuusalueelle rakennettavaan teollisuushalliin ensi talvena. Kuva: Ilpo Paananen

Fossiilisista polttoaineista luopumisessa yritysten rooli tulee olemaan keskeinen. Kunta pystyy parhaimmillaankin vain avustamaan teollisuuden kehittämisessä.

”Edelleen tarvitaan ihmisiä, jotka uskaltavat investoida ja panostaa omaa aikaansa ja luovuuttaan kehityksen hyväksi. Ilman yrityksiä ja yrittäjiä kaikki hankkeet ovat turhia”, Paananen tähdentää.