Varsovan kokous rakentaa kattavaa ilmastosopimusta
Lähes 200 maan edustajat ovat kokoontuneet Varsovaan valmistelemaan kahden vuoden päästä Pariisissa solmittavaa, uutta ilmastosopimusta.
Pariisissa kokouksessa solmittavat sitoumukset astuisivat voimaan viisi vuotta myöhemmin, eli vuonna 2020.
Tällä viikolla Suomen valtuuskuntaa johtavat virkamiehet, ensi viikolla ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.).
Suomen ja EU:n tavoitteena on vahvistaa maailmanlaajuista ilmastopolitiikkaa. Niinistön mukaan hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n viestit on otettava vakavasti.
”Nykyiset lupaukset päästöjen vähentämiseksi eivät yksinkertaisesti riitä rajoittamaan lämpenemistä sovittuun kahteen asteeseen. Maiden on ilmoitettava hyvissä ajoin ennen Pariisin kokousta, kuinka paljon ne vähentävät päästöjään, jotta on riittävästi aikaa neuvotella kunnianhimoinen sopimus”, ympäristöministeri linjaa tiedotteessa.
Niinistö johtaa ensi maanantaina käytävää ministeritason keskustelua metsien ja maankäytön merkityksestä uudessa sopimuksessa yhdessä puheenjohtajamaa Puolan kanssa.
MTK:ta kiinnostaa erityisesti, miten maankäyttö ja metsät huomioidaan tulevassa ilmastosopimuksessa.
Keskeisiä kysymyksiä on esimerkiksi, miten hiilinielut lasketaan.
Durbanin kokouksessa kaksi vuotta sitten Suomi joutui yhteisen edun nimissä taipumaan metsänhoidon hiilinielujen laskentasäännöissä.
Suomen metsienkäyttö lasketaan nyt päästölähteeksi, vaikka puuston määrä kasvaa. Metsäpinta-alan muutos on katsottu sopimuksissa tärkeimmäksi kriteeriksi.
MTK:n ympäristölakimies Minna Ojanperä kuuluu ilmastokokouksessa Suomen valtuuskuntaan. Hänen tietojensa mukaan epäreilun laskentatavan korjaaminen ei ole Varsovassa virallisella asialistalla.
Ojanperä aikoo metsäasioiden lisäksi seurata tiiviisti maatalouteen liittyviä keskusteluja.
Maataloudesta on yleensä puhuttu ilmastonmuutokseen sopeutumisen yhteydessä.
Varsovassa puhutaan myös, miten maatalous voitaisiin liittää osaksi ilmastosopimusta.
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
