Tulvakartoista näkyvät suurten riskien alueet

Merenpinta nousee maankohoaminen huomioon ottaen vuosina 2000–2100 Suomenlahdella noin 30 senttiä ja korkeimpien ennusteiden toteutuessa jopa 90 senttiä, mikä lisää rannikkotulvien todennäköisyyttä. Kuva: Kari Salonen

Meritulva-alueet on määritetty Ilmatieteen laitoksen ja Maanmittauslaitoksen yhteistyönä meritulvakartaksi. Nykyilmastoon perustuvien tulvaskenaarioiden lisäksi on mallinnettu ilmastonmuutoksen vaikutusta.

Meritulvakartan tietoja voidaan hyödyntää esimerkiksi akuutissa tulvatilanteessa vahinkojen ehkäisemisessä ja pidemmällä tähtäimellä riskien hallinnassa, kuten maankäytön suunnittelussa sekä merkittävien tulvariskialueiden tunnistamisessa.

"Tulvavaarakarttojen perusteella nähdään, mitkä alueet ovat tulvavaarassa erisuuruisilla tulvilla. Kun kaavoittajat tietävät etukäteen tulvavaara-alueet, pystytään rakentamista ohjaamaan turvallisemmille alueille. Kiinteistönomistajat voivat puolestaan huomioida tulvariskit pelastussuunnitelmissaan", kertoo kehitysinsinööri Antti Parjanne Suomen ympäristökeskuksesta (Syke).

Ennakoivassa riskien hallinnassa, esimerkiksi maankäytönsuunnittelussa, hyödynnettävät uudet meritulvakartat kattavat koko Suomen rannikon. Ne löytyvät samasta osoitteesta kuin sisävesistöjen tulvakartat.

"Tulvariskien arvioidaan moninkertaistuvan ilmastonmuutoksen seurauksena. Esimerkiksi erittäin harvinaiselle meritulvalle altistuisi nykyisen 5 000 asukkaan sijasta viisinkertainen määrä asukkaita vuonna 2100", kertoo Parjanne.

Myös tulvatilanteen arvioiminen on entistä helpompaa, kun ennusteet ja arviot tulvan vaikutuksista ovat samassa palvelussa.

"Kun merivesi nousee, näkee palvelusta havaintojen lisäksi myös ennusteet sekä arviot ennusteen mukaisista tulva-alueista. Tämän avulla voidaan suunnitella ennakointia ja pelastustoimintaa kuten teiden sulkemisia tai jopa asukkaiden evakuointeja", kertoo ryhmäpäällikkö Antti Kangas Ilmatieteen laitokselta.

Elykeskukset ovat julkaisseet ehdotukset merkittävistä tulvariskialueista. Niistä voi antaa palautetta 9.7. asti.

Muutamia isompia muutoksia aiempiin, vuonna 2011 nimettyihin tulvariskialueisiin on ehdotettu. Esimerkiksi Kemiä ehdotetaan merkittäväksi tulvariskialueeksi. Nykyisestä Turun, Raision, Naantalin ja Rauman rannikon merkittävästä tulvariskialueesta jäljelle olisi jäämässä vain Turku.

Sisämaan vesistöiltä Lapväärtti ja Pyhäjoki on tunnistettu uusiksi merkittäviksi tulvariskialueiksi, sen sijaan Jyväskylässä ja Salossa riskiä ei enää pidetä merkittävänä.

Maa- ja metsätalousministeriö nimeää merkittävät tulvariskialueet vuoden loppuun mennessä. Niille tehdään tai tarkistetaan tulvakartat sekä vuoden 2021 loppuun mennessä tulvariskien hallintasuunnitelmat.

Myös kunnat nimeävät tämän vuoden aikana alueet, joilla hulevesistä eli sade- ja sulamisvesistä aiheutuvat tulvariskit taajamissa on arvioitu merkittäviksi.