vierasyliö Suomessa on meneilläänkansanterveydellinen ihmiskoe
Hiljattain Karjalainen-lehti ja sitä seuraten lukuisat muut mediat uutisoivat professori Heikki Karppasen suulla tutkimuksesta, jonka mukaan kovat rasvat eivät ole yhteydessä sydäntauteihin.
Tämä ei ollut ensimmäinen kerta ja tuskin viimeinenkään. Yhden tutkimuksen tuloksiin perustuvien tulosten pohjalta tehdyn lehtijutun lukijalle saattoi jäädä tuntuma, että entiset tutkimustiedot olisi nyt kumottu. Tämä ei pidä paikkaansa.
Karppasen juttu perustuu keväällä julkaistuun kansainväliseen tutkimukseen. Kyseessä on kooste aiemmista tutkimuksista. ”Alkuperäisessä julkaisussa on ollut virheitä, jotka tutkijat itsekin ovat myöntäneet. On sataprosenttisen varmaa, ettei vuosikymmenten aikana tutkittu rasva- ja kolesteroliteoria yhdellä tutkimuksella käänny”, toteaa myös professori Matti Uusitupa (Keskisuomalainen 10.11.).
Laboratorio-oloissa on kiistatta osoitettu, että kova rasva nostaa veren kolesterolitasoja, mikä taas on yhteydessä lisääntyneeseen sepelvaltimotaudin riskiin.
Kun tutkimus siirretään ihmisten arkeen, jossa on muuttujia kuin Dome Karukosken elokuvassa Napapiirin sankarilla digiboxin ostossa, jokainen ymmärtää, että ravitsemustutkimuksen tekeminen on vaikeaa. Yksittäisen tuotteen, kuten voin tapauksessa se on jopa mahdotonta.
Kuitenkin laajempia interventiotutkimuksia, joissa kovaa rasvaa kokonaisuutena on korvattu pehmeillä, on tehty riittävästi. Ne kaikki osoittavat selkeästi, että sepelvaltimotautitapaukset vähenevät.
Tutkijoiden laajasti tunnustama tieteellinen fakta on, että valtimokovettumatauti alkaa pienten tiheiden LDL-kolesterolihiukkasten tunkeutuessa valtimoiden sisäpintaan. Niitä lisää liiallinen energian saanti – niin kova rasva, hiilihydraatit kuin proteiinikin. Toki myös perinnöllisyys ja lukuisat elintavat vaikuttavat asiaan.
Pekka Puska Pohjois-Karjala-projekteineen on osoittanut, miten merkittävästi elintapamuutokset vaikuttavat sepelvaltimotaudin ilmaantumiseen. Hyvä uutinen on se, että valtava muutos parempaan on ollut mahdollista toteuttaa.
Sitä vastoin kansanterveyden edistäminen ei onnistu putkinäkötyyppisesti vain yhtä tutkimusta tuijottamalla. Pahimmillaan tällainen uutisointi johtaa vaaralliseen kansanterveydelliseen ihmiskokeeseen.
Itse asiassa viime vuosien uskomuksiin pohjautunut ravintokeskustelu on sen jo tehnyt: Finriski 2012 -tutkimuksen mukaan suomalaisten kolesteroliarvot ovat vuosikymmenien laskusuunnan jälkeen kääntyneet nousuun. Kyse ei ole alueellisesta ilmiöstä, vaan arvot ovat nousussa kaikissa Suomen sairaanhoitopiireissä.
On pelättävissä, että vuosien päästä valtimokovettumatauti alkaa taas lisääntyä, mikäli suuntaus jatkuu.
Mistä sitten tavallinen ihminen kykenee erottamaan laadukkaan tutkimuksen?
Maallikko ei siihen kykene ja tuskin yksittäinen tutkijakaan. Mitä ihmeellisimpien asioiden välille voidaan yksittäisessä tutkimuksessa löytää yhteys, kuten kuvitteellisesti vaikkapa mustien kulmakarvojen ja peräpukamien.
Lähes jokaisen ravintoaineen ja syövän yhteydestä näkee juttuja silloin tällöin. Nämä eivät tietenkään osoita syy-seuraussuhdetta!
Tarvitaan iso joukko tutkijoita, jotka seulovat jyvät akanoista. Esimerkiksi viralliset ravitsemussuositukset niin Yhdysvalloissa, Euroopassa, Pohjoismaissa kuin Suomessakin laaditaan juuri näin. Siksi niiden sanoma on yksittäistä tutkimusta luotettavampaa.
Karppasen referoimaa tulosta eivät mitkään suositusraadit ole allekirjoittaneet. Tutkimusnäytössä rasvojen suhteen ei ole tapahtunut mitään muutosta. Ihmisten kannattaa tukeutua virallisiin suosituksiin, joita päivitetään jatkuvasti tieteen edistymisen tahdissa. Tiede korjaa aina itseään, ja totuus lopulta voittaa.
On surullista, että kolesterolistakin puhuttaessa media hakee nykyään tyypillistä vastakkainasettelua. Studioon istutetaan huippuasiantuntija ja uskomuksiin luottava lääkäri. Kansalle syntyy sellainen käsitys, että lääkärit olisivat asiasta erimielisiä. Todellisuudessa Suomessa on noin 20 000 lääkäriä, joista vain muutamat ja aina ne samat ovat päinvastaisine mielipiteineen laajasti esillä.
Lääkäreitä syyllistetään, joskus toki ihan aiheellisesti, kallellaan olosta lääketeollisuuden suuntaan. Samalla unohdetaan, että useat uskomuslääkärit pyörittävät merkittävää pilleri- ja ravinnekauppaa.
Lääkärit ammattikuntana ovat hyvin kattavasti tieteeseen nojaavia. He luottavat edelleen siihen, että ruokavaliomuutokset pehmeitä rasvoja suosivaksi, liikunnan lisääminen, tupakoinnin lopettaminen ja muut suositeltavat elintavat sekä tarvittaessa kolesterolia alentavien elintarvikkeiden ja -lääkityksen aloittaminen ovat kansanterveyden perusta.
Lääkkeet kuuluvat tällä hetkellä korkean riskin potilaiden hoitoon.
Tiede etenee kuin juna. Aina kannattaa tutkia ja aina kannattaa olla avoin. Uskomuksestakin saattaa joskus tulla osa tiedettä.
Jälleen kerran meillä on uutta tietoa myös hyvän (HDL)- ja pahanlaatuisesta (LDL) kolesterolista, mikä tulee muuttamaan tutkimus- ja hoitokäytänteitämme. On erittäin uhkarohkeaa uutisoida yksittäiseen kritisoituun tutkimukseen perustuvia johtopäätöksiä ja yleistää niitä koko kansaa koskeviksi väittämiksi.
Kolesterolin aineenvaihdunta seuraamuksineen on monimutkainen asia, ja ihmisillä on erilainen geeniperimä. Yksi voi vetää voita leivälleen kuin tuskassa, ja kolesteroliarvot ovat siitä huolimatta erinomaiset. Toisella sydänsukuun kuuluvalla täydellisyyttäkään hipovat elintavat eivät tahdo estää valtimokovettumataudin kehittymistä.
Huonoista geeneistä ei pidä kuitenkaan masentua: elintavoilla on mahdollista merkittävästi vaikuttaa sairastumisriskiinsä.
Suomalaiset voivat olla rauhallisella mielellä: mikään ei ole ravitsemussuosituksissa muuttunut. Toki yksilön kannalta voi olla houkuttelevaa uskoa, että Pohjois-Karjala-projekti ja interventiotutkimukset voisi unohtaa.
Voi, kerma ja eläinrasvat sopivat sekä herkkusuiden että muotidieettien ruokaympyrään. Jos haluaa uskoa kovien rasvojen terveellisyyteen, tulee samalla ottaneeksi osaa uskaliaaseen ihmiskokeeseen, jonka tuloksia voimme seurata muun muassa tulevissa Finriski-tutkimuksissa.
TAPANI KIMINKINEN
Kirjoittaja on maalaislääkäri Saarijärveltä.
Elintavoilla
voi merkittävästi
vaikuttaa sairas-
tumisriskiinsä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
