Enemmän kuin joka kolmas kunta onkin kaupunki

Joutsenolaisista tuli kaupunkilaisia vuonna 2005, kun kunta liitettiin naapurikaupunkiin Lappeenrantaan. Kuva: Kari Salonen

Kun Kangasala muuttuu kaupungiksi vuoden 2018 alussa, päättyy pitkä hiljainen kausi kaupunki-nimen käyttöönotossa.

Edellisen kerran kaupungeiksi julistautuivat vuonna 2004 Pudasjärvi ja Ylöjärvi. Vuotta myöhemmin joutsenolaisista tuli kaupunkilaisia, kun Joutseno liitettiin Lappeenrantaan.

2000-luvun alkupuolella lähes kymmenen kuntaa julistautui kaupungiksi.

2010-luvulla vallinnut hiljaisuus näyttäisi jatkuvan, Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskisen korviin ei ole Kangasalan lisäksi kantautunut kuntien suunnitelmia kaupungiksi julistautumisesta.

Kuntalain mukaan uuden nimityksen voi ottaa käyttöön, jos kunta katsoo olevansa kaupunkimainen. Esimerkiksi toimijoiden monipuolisuus sekä kaupunkimainen rakenne puoltavat kaupungiksi ryhtymistä.

Nykyään kaupungeilla ja kunnilla ei ole juridista eroa. Kun Kangasala muuttuu vuodenvaihteessa kaupungiksi, Suomen hieman yli 300 kunnasta kaupunkeja on 107.

Kuntaliitosten jälkeen moniin kaupunkeihin kuuluu huomattavia maaseutualueita eikä väestöntiheys välttämättä ole kovin suuri. Tämän vuoksi kansainvälisillä määritelmillä tarkasteltuna Suomi ei pääse kaupungeillaan leveilemään.

Eri määritelmien mukaan meillä voidaan katsoa olevan vain muutamia kaupunkeja, riippuen siitä, asetetaanko kriteeriksi asukasluku vai väestötiheys.

Tilastokeskus jakaa Suomen kunnat kolmeen luokkaan: kaupunkimaisiin, taajaan asuttuihin ja maaseutumaisiin. Kaupunkimaisten kuntien asukkaista vähintään 90 prosenttia pitää asua taajamassa tai kunnan suurimman taajaman väkiluvun on oltava vähintään 15 000. Tällaisia kuntia oli vuoden alussa 58.

Lue myös: Kangasalla "tunnustetaan tosiasiat" - vaihtaa kuntamuodon kaupungiksi ensi vuonna