Alkoholin ja tupakan aiheuttamien haittojen kustannukset ylittävät niistä kertyvät verotulot – myös lihavuus maksaa

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan lihavuus aiheuttaa yhteiskunnalle noin viiden miljardin euron kustannukset vuosittain. Kuva: Towfiqu barbhuiya

Tupakoinnin arvioidaan aiheuttaneen Suomessa keskimäärin noin 1,3 miljardin euron taloudelliset haittakustannukset vuonna 2020.

Samana vuonna tupakointi aiheutti noin 4 600 kuolemaa ja noin 500 uutta työkyvyttömyyseläkejaksoa. Arviot on tehnyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.

Vuodesta 2012 tupakoinnin kustannukset ovat laskeneet 0,2 miljardilla eurolla. Sen sijaan työterveydenhuollossa tupakoinnista aiheutuvien ongelmien kustannukset nousivat.

Vuonna 2020 tupakkaveroa kertyi 1,1 miljardia euroa.

Tupakointi on vähentynyt miehillä 1960-luvulta alkaen ja naisilla eritoten 2000-luvulla. Tänä vuonna suomalaisista 20–64-vuotiaista tupakoi päivittäin 11 prosenttia. Miesten ja naisten keskuudessa osuus on liki sama.

Tupakkalailla pyritään kitkemään tupakkatuotteiden käyttö Suomesta. Käytännössä se tarkoittaa, että enintään viisi prosenttia väestöstä käyttää tupakka- tai nikotiinituotteita päivittäin vuonna 2030.

Tupakkalailla pyritään kitkemään tupakkatuotteiden käyttö Suomesta. Käytännössä se tarkoittaa, että enintään viisi prosenttia väestöstä käyttää tupakka- tai nikotiinituotteita päivittäin vuonna 2030.  Kuva: Juho Leskinen

Alkoholista arvioidaan aiheutuvan vuosittain kahden miljardin euron kustannukset yhteiskunnalle muun muassa lisääntyneinä terveydenhuollon ja poliisivoimien kuluina sekä laskeneen työn tuottavuuden takia. Kaikkia päihteistä aiheutuvia inhimillisiä kärsimyksiä ei voi rahassa mitata.

Vuonna 2022 alkoholijuomista kertyi valtiolle veroa noin 1,4 miljardia euroa.

Raittiiden osuus suomalaisista miehistä on noin 13 prosenttia ja 16 prosenttia naisista.

THL:n mukaan alaikäisten alkoholinkulutus on vähentynyt voimakkaasti 2000-luvun alusta alkaen.

THL:n mukaan ainakin puoli miljoonaa suomalaista käyttää alkoholia yli riskirajan.  Kuva: Carolina Husu

THL:n mukaan joka kolmannella työikäisellä naisella ja joka viidennellä miehellä paino on noussut vähintään viisi prosenttia viimeisten kolmen vuoden aikana.

Vuonna 2020 työikäisistä 20–54-vuotiaista miehistä 65 prosenttia ja naisista 49 prosenttia oli ylipainoisia tai lihavia (painoindeksi yli 30). Lihavia aikuisista oli 23 prosenttia.

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan lihavuus aiheuttaa yhteiskunnalle noin viiden miljardin euron kustannukset vuosittain.