Säkkipuhdistamo säästää suodatuskentän rakentamiselta
KANGASALA (MT)
”Lueskelin lehtiä, kun jätevesiasetus tuli voimaan. Ajattelin optimistisesti, että teenpä itselleni puhdistamon”, kertoo tamperelainen keksijä Raimo Flink.
Flink kokeili ensin markkinoilta saatavien pienpuhdistamojen materiaaleja. Hän ei ollut tyytyväinen. Materiaalit, kuten turve, sahanpuru ja vuorivilla, olivat enimmäkseen liian tiiviitä.
”Varmasti ne ovat erittäin hyviä suodattimia, mutta liuenneet ravinteet menevät läpi.”
Liuenneet ravinteet eivät poistu tiiviissä suodatinaineessa, koska ravinteita syövät mikrobit eivät saa riittävästi happea.
Toiset, karkeat, soran tapaiset suodatinmateriaalit suovat eliöille kyllä happea, mutta jätevesi hulahtaa niiden lävitse liian nopeasti.
Flinkin ratkaisu oli sekoittaa erilaisia materiaaleja keskenään. Hänen kesämökille rakentamassaan säkkipuhdistamossa vesi johdetaan keinokuitutilkuilla ja kevytsoralla täytettyjen verkkosäkkien läpi.
Säkkipuhdistamon etu maasuodattamoon verrattuna on vähäinen tilantarve. Suodatuskenttä vaatii melkoisesti maanrakennustyötä. Flinkin mukaan maasuodattamot epäonnistuvat monesti, sillä pitkien putkien asentaminen laajalle kentälle on vaativaa, ja routa saattaa liikutella putkia.
Säkkipuhdistamo on helppo huoltaa. Sähkökäyttöiset pumput eivät ole tarpeen, kunhan tontilla on riittävästi korkeuseroja, jotta puhdistamosta tuleva vesi virtaa ojaan.
Kiintoainetta keräävät sakokaivot pitää tyhjentää noin kerran vuodessa. Samalla poistetaan säkkipuhdistamoon vettä ohjaavan jakoaltaan päälle mahdollisesti kertynyt sakka. Työt voidaan tehdä maan pinnalta käsin. Säkkien täyte on käytännössä ikuista.
Puhdistustulokset ovat hyvät: Flinkin teettämien mittausten mukaan erittäin likaisen tiskiveden eloperäisistä aineksista poistui 95 prosenttia. Jätevesiasetus edellyttää yleisimmin 80 prosentin ja pohjavesialueilla sekä muilla herkillä alueilla 90 prosentin puhdistustehoa.
Typpi puhdistuu 40-prosenttisesti, mikä täyttää juuri ja juuri asetuksen tiukemman vaatimustason.
Jos puhdistamoon halutaan ohjata myös mustat eli vessavedet, tarvitaan lisäksi fosforin poisto. Se on mahdollista kemikaalien avulla, kuten muissakin puhdistamoissa.
Flinkin puhdistamon seuranta ja tuotekehitys on jatkunut noin kahdeksan vuotta. Nyt se on tulossa myyntiin. Kaupallistaja on Kangasalla toimiva Wavin-Labko Oy, joka valmistaa muovisia jätevesi-, putki- ja kaivojärjestelmiä.
Yritys on osallistunut testaukseen ja tuotekehitykseen kolme vuotta, kertoo tuotekehitysinsinööri Tatu Piiparinen. Ensin mitattiin puhdistustuloksia ja lopuksi puhdistamo suunniteltiin tehdastuotantoon sopivaksi.
Matkan varrella puhdistamosäkkien sora on vaihtunut muovisiksi kantoainekappaleiksi. Kauppoihin tulee kolmen eri kokoluokan harmaavesipuhdistamot. Mustavesipuhdistamon testaus jatkuu vielä.
”Kentältä on tullut positiivisia viestejä, että kysyntää olisi. Suunnittelijat ovat kiinnostuneita”, Piiparinen sanoo.
Ei ole lainkaan itsestään selvää, että keksijä saa hyvääkään tuotetta yrityksen valikoimaan. Tässä tapauksessa tarvittiin suhteita: keksijäyhdistyksestä tuttu mies sattui olemaan Wavin-Labkossa töissä.
Jo Flinkin testatessa apu oli tarpeen. Tuttu mikrobiologi uskalsi kokeilla säkkipuhdistamoa omakotitalonsa jätevesijärjestelmänä.
”Olen kiitollinen sille kaverille”, Flink sanoo.
HENRIK SCHÄFER
Säkkipuhdistamon ytimessä muhivat verkkosäkit, jotka on täytetty keinokuidun
palasilla ja muovisilla
kantoainekappaleilla.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
