"54 000 litraa maitoa pitää lypsää vuodessa kaupungille”, yli sata kuntaa korotti kiinteistöveroa
Kiinteistöveron merkitys kunnille kasvaa maakuntauudistuksen myötä. Tuottaja pitää maatilarakennusten veroa kohtuuttomana.
Sanna, Leino ja Lenne Isoaho pyörittävät Kokkolan Ullavassa kolmen lypsyrobotin tilaa. Navetan kiinteistövero on 18 450 euroa vuodessa. Kuva: Aki Paavola112 kuntaa on korottanut yleistä kiinteistöveroa tänä vuonna.
Keskimääräinen yleinen kiinteistöveroprosentti nousi tänä vuonna tasan yhdestä 1,06 prosenttiin. Yleistä kiinteistöveroa maksetaan muista kiinteistöistä kuin asuinrakennuksista ja voimalaitoksista. Vakituisten asuinrakennusten keskimääräinen kiinteistöveroprosentti nousee 0,49 prosenttiin ja kesämökkien vero 1,15 prosenttiin verotusarvosta.
Isoimmat kiristykset koskevat yli 100 000 asukkaan kaupunkeja, mutta kiinteistöverot ovat kiristyneet myös monissa maaseutukunnissa.
Tänä vuonna kiinteistöveroja kerätään arviolta 1,8 miljardia euroa. Viidessä vuodessa veron tuotto on kasvanut lähes 40 prosenttia.
Iso osa korotuksista selittyy kiinteistöveron alarajan nousulla. Alaraja nousi viime vuoden 0,8 prosentista 0,93 prosenttiin tänä vuonna.
”Kiinteistöveron merkitystä on tietoisesti haluttu kasvattaa parin viime hallituksen aikana. Maakuntauudistuksen myötä kiinteistöveron merkitys kasvaa entisestään”, kehittämispäällikkö Jukka Hakola Kuntaliitosta sanoo.
Kiinteistöveroa on pidetty hyvänä verotusmuotona, koska tuotto on vakaata ja ennustettavaa. Muutama vuosi sitten se poistettiin kuntien välisestä verotulojen tasauksesta, mikä lisäsi joidenkin mökkivaltaisten kuntien tuloja. Maakuntauudistuksen myötä kiinteistövero on jälleen tarkoitus palauttaa tasauslaskelmaan.
”En usko, että sillä on keskimäärin kovin suurta merkitystä verotuottoihin”, Hakola arvioi. Hän ei myöskään usko, että maakuntauudistus itsessään johtaa kiinteistöverojen korotuksiin, vaikka jatkossa kiinteistövero muodostaa yhä suuremman osan kuntien tuloista.
Viime vuonna yleinen kiinteistövero nousi eniten Pohjois-Pohjanmaalla. Kymenlaaksossa, Kainuussa ja Keski-Suomessa vero pysyi keskimäärin ennallaan.
Kunnista isoin korotus tuli talousvaikeuksista kärsivässä Pyhärannassa, jossa yleinen kiinteistöveroprosentti pomppasi kerralla Suomen korkeimmaksi 1,8 prosenttiin. Viisi kuntaa alensi yleistä kiinteistöveroprosenttia. Eniten sitä pudotettiin Alajärvellä.
Maatalousrakennuksista maksettavat kiinteistöverot ovat nousseet tasaisesti viime vuosina. Kuluvana vuonna verottaja ennakoi kokonaistuoton kuitenkin pienentyvän maatalouskiinteistöjen verotusarvojen laskun takia.
Lenne Isoaho Kokkolan Ullavasta pitää maatalousrakennusten verotaakkaa kohtuuttomana.
Isoahon tytär ja veljen perhe pyörittävät maatilayhtymää Ullavassa. Kolmen lypsyrobotin navetasta pitää maksaa kiinteistöveroa 18 450 euroa vuodessa.
”Verolle ei saada mitään vastinetta, navetta seisoo valtion tien varressa. 54 000 litraa maitoa pitää lypsää vuodessa kaupungille”, Isoaho laskee.
Hän ehdottaa, maatilarakennuksille tulisi oma kiinteistöveroluokka, tai että ainakin nuoret aloittavat tuottajat vapautettaisiin verosta muutamaksi vuodeksi. Isoaho pelkää, ettei kukaan nuori halua jatkaa maidontuotantoa, jos parsinavetat kielletään, ja uudesta navetasta joutuu maksamaan kovan kiinteistöveron.
Keskipohjalainen Ullava liittyi Kokkolan kaupunkiin 2009 alusta. Isoaho ei ole ollut tyytyväinen kaupungin verotasoon ja palveluihin.
”Paras olisi, kun erottaisiin Kokkolasta ja liityttäisiin Kaustisiin.”
Lue myös:
"Seinä nousi pystyyn", maatilojen kiinteistöveron alennus tyssäsi EU:hun
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
