UUTISTAUSTA Saksalaisten usko Brysseliin horjuu
Saksan liittokansleri Angela Merkel jatkaa kolmannelle kaudelleen vahvemmalla mandaatilla kuin koskaan.
Saksan kristillisdemokraattinen unioni CDU rohmusi itselleen hallituskumppani FDP:ltä yli 2,2 miljoonaa ääntä. Koko sodan jälkeisen ajan Saksan liittopäivillä istunut liberaalipuolue käytännössä katosi poliittiselta kartalta.
Merkelin ongelmana on uuden hallituskumppanin löytäminen. Realistisia vaihtoehtoja on kaksi: Sosiaalidemokraatit tai vihreät.
Saksalaisten arvostamaa vakautta edustaisi kaikkein luontevimmin suuri koalitio, eli CDU, sen baijerilainen sisarpuolue CSU sekä sosiaalidemokraatit SPD.
Berliinin vapaan yliopiston politiikan professori Nils Diederich sanoo, että jos SPD lähtee nyt suureen koalitioon Merkelin kanssa, niin se olisi SPD:n loppu Saksan toiseksi suurimpana kansanpuolueena.
Ei siksi, etteikö hallitusohjelmasta päästäisi sovintoon. Diederichin mukaan vaakalaudalla on SPD:n poliittinen uskottavuus.
Edellinen suuri koalitio (2005–2009) heikensi demareiden kannatusta merkittävästi. SPD:n tukijat alkoi siirtyä vasemmistopuolue Linken suuntaan.
Kun viime sunnuntain vaaleissa myös vihreiden kannatus romahti, niin Linke onkin nyt yllättäen liittopäivien kolmanneksi suurin puolue. Tämä uhkaa demareiden poliittista pelitilaa.
Saksan hallitusneuvotteluista tulee pitkät ja vaikeat. Demarit vaativat hallitusvastuun tuomasta poliittisesta riskistä kovan hinnan. Se on esimerkiksi maanlaajuinen vähimmäispalkka.
Angela Merkel on aina lopuksi käytännöllinen poliitikko. Hänellä on monta hyvää syytä neuvotella vaikeakin kompromissi hallitussovun saamiseksi. Yksi syy on Saksan liittovaltion, osavaltioiden ja kuntien jättimäinen velka. Yhteenlaskettu julkinen velka nousee lähes 2 060 miljardiin euroon. Yksinomaan osavaltioiden velka on 637 miljardia euroa.
Velkaantumisen pysäyttäminen kirjattiin neljä vuotta sitten liittovaltion perustuslakiin.
Suuri koalitio varmistaa vaikeiden säästöpäätösten hyväksynnän myös parlamentin toisessa kamarissa, demareiden isännöimässä liittoneuvostossa.
Tutkimuslaitos Open Europe Berlinin mukaan saksalaiset luottavat poliittisista instituutioista kaikkein vähiten EU-komissioon ja Euroopan parlamenttiin.
Puolet saksalaisista on sitä mieltä, että uuden liittohallituksen täytyy hajauttaa EU:n poliittinen valta ja siirtää se jäsenmaille, kansalliselle tai alueelliselle tasolle.
Myös kansleri Merkel ajattelee nyt samalla tavalla. Hän on valinnut vaalien jälkeisen uuden EU-politiikkansa suunnan.
”Enemmän Eurooppaa - ei välttämättä tarkoita, että kaikki toimivalta täytyy luovuttaa Brüsseliin. Voimme myös harkita toimivallan osittaista palauttamista jäsenvaltioille”, sanoi Merkel TV-haastattelussa.
Berliinin uudet EU-sävyt ovat samalla kädenojennus Ison-Britannian konservatiivipuolueen puheenjohtajalle, pääministeri David Cameronille.
Ison-Britannian säilyminen myös tulevan kansanäänestyksen jälkeen EU:n piirissä on ilman muuta myös Saksan etu.
JORMA MATTILA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
