Maatilarakennuksen luparumba on jo helpottanut, mutta pelkästään rakennuslupa voi maksaa yli 10 000 euroa

Sauli Joensuu ja Anita Lepistö laajentavat lihakarjatilaansa Raahen Pattijoella. Puolivuotias kuopus Sanni Joensuu käväisi tutustumassa eläimiin. Kuva: Pekka Fali

Pattijokelainen viljelijä Sauli Joensuu tuntee olevansa kahdeksan vuoden kokemuksella jo melkoinen luparumban asiantuntija.

"Vuodesta 2010 olen hakenut kaksi suunnitteluratkaisua ja neljä rakennuslupaa kunnasta sekä kaksi ympäristölupaa kunnasta ja kaksi aluehallintovirasto avista", Joensuu kertaa.

Hän kertoo, että tilalla aloitettiin karjanpito tyhjästä vuonna 2010. Emolehmiä on nyt 96, ja loppukasvatuksesta lähtee vuosittain teuraaksi 350 lihanautaa. Lisäksi tilalla on lampolassa 100 uuhta.

Viimeisimmäksi Joensuu on hakenut ympäristölupaa sonnikasvattamon rakentamiseen. Paikkoja tulisi 264 eläimelle.

"Ympäristöluvan saaminen avista vei viimeksi kuusi ja puoli kuukautta. Se oli nopeampi kuin edelliskerralla, jolloin aikaa kului 9,5 kuukautta, koska pohjat olivat valmiina. Myös sähköinen haku helpotti hommaa paperisiin lomakkeisiin verrattuna", Joensuu kuvailee.

Lähes kaikkien eläinsuojien kaavaillaan nyt siirtyvän ilmoitusmenettelyyn nykyisin haettavan ympäristöluvan sijaan.

Muutos koskee muita paitsi "erittäin suuria eläinsuojia". Käytännössä rajoiksi suunniteltiin 400 lypsylehmän, 800 lihanaudan, 1 000 emolehmän tai vastaavan kokoisia eläinsuojia, eli tätä suuremmat joutuisivat yhä hakemaan ympäristöluvan toiminnalleen.

Nyt ympäristöministeriö on kuitenkin pienentämässä "erittäin suureksi eläinsuojaksi" katsotun yksikön kokoa. Uusiksi kokorajoiksi suunnitellaan 300 lypsylehmää, 500 lihanautaa tai 600 emolehmää.

Joensuu pitää ilmoitusmenettelyyn siirtymistä hyvänä uudistuksena. Jatkossa ympäristövaikutusilmoitus jätettäisiin kuntaan ja suurien yksikköjen ympäristöluvat haettaisiin uudesta Luova-virastosta.

"Avissa palvelu toimi periaatteessa hyvin ja lupakäsittelijän sai kyllä kiinni, mutta prosessi on liian hidas. Lupapäätökset pitäisi siirtää kokonaan kuntiin, niin ne saataisiin paljon nopeammin. Kunnissa on kuitenkin paras paikallistuntemus."

Viljelijä pitää alkuperäisiä ylärajoja kuitenkin huomattavasti parempina kuin nyt suunniteltavia kiristyksiä.

"Tässä tehdään lakia ainakin seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi, ei sitä ihan heti kannata lähteä muuttamaan. Varsinkin lihanaudoille uusi määrä tuntuu liian pieneltä, on paljon tuon kokoisia tiloja", Joensuu arvioi.

Paitsi aikaa, lupien hankkimiseen kuluu rahaa. Joensuun viimeisin ympäristölupa maksoi 4 340 euroa.

Uuden sonnikasvattamon lupien yhteishinta on noin 12 500 euroa, sillä rakennusluvan hinta oli reilut 8 000 euroa.

"Kyllähän nämä luvat arvokkaita ovat. Rakennuslupa oli ensin yli 10 000 euroa mutta sain sitä neuvoteltua niin, ettei rakennettavan lantalan neliöiltä mene samaa hintaa kuin muusta rakennuspinta-alasta", Joensuu kertoo.

Aikaisemmin ympäristölupien ja rakennuslupien lisäksi eläinsuojille piti hakea vielä suunnittelutarveratkaisu.

"Se poistui niissä tapauksissa, että tiloilla on jo entisiä rakennuksia. Tämä oli MTK:n aikaansaannosta ja erittäin hyvä", Joensuu kertoo.

"Aikaisemmin tarveratkaisussa kuultiin naapureita, rakennusluvassa kuultiin naapureita ja ympäristöluvassa kuultiin naapureita. Nyt jäi sentään yksi pois."

Lue myös:

Ympäristöministeriö haluaisi laskea tilakoon rajoja ilmoitusmenettelyssä