Pankkikriisi voisi lamauttaa ruuan maailmankaupan – "Talouteen on tulossa täydellinen myrsky, mitään instituutioita ei voi pitää varmoina"

Pankit ovat kohtaamassa koronapandemian vuoksi musertavan iskun, varoittaa ekonomisti Tuomas Malinen. Hänen mukaansa historian lähin vastine alkavalle talouskriisille on 1930-luvun suuri lama Yhdysvalloissa. Kuva: Jouni Leskinen

GNS Economicsin toimitusjohtaja, taloustieteilijä Tuomas Malinen kertoo saaneensa viljelijöiltä runsaasti palautetta blogistaan, jossa hän kehotti viljelijöitä lisäämään ruuan tuotantoa. MT julkaisi uutisen kirjoituksesta lauantaina.

Malinen sanoo olevansa kaupunkilainen, tosin traktorin ratissakin on tullut aikoinaan istuttua enon maatilalla.

Malinen kertoo oppineensa palautteesta uutta: Esimerkiksi sen, että kasvihuoneilla ollaan huolestuneita ulkomaisen työvoiman saatavuudesta, ja eläintiloilla Suomen heikosta valkuaisomavaraisuudesta.

Osa blogiin reagoineista viljelijöistä vaikuttaa katkeroituneilta. Kehotus lisätä tuotantoa tuntuu joistakin nurjalta, kun kannattavuusongelmien kanssa on painittu vuosia.

Malisen mielestä se on hyvin ymmärrettävää. Hän sysää vastuuta viljelijöiden toimeentulosta valtiolle.

"Kun maassa on hätätila, ei tarvitse noudattaa EU-sääntöjä. Suomessa voitaisiin tukea maatiloja ihan niin paljon kuin halutaan."

Malisen ruokahuolet pohjautuvat hänen yrityksensä GNS Economicsin synkkään talousennusteeseen.

Sen mukan koronaviruspandemian seurauksena koittaa maailmanlaajuinen, kolmesta neljään vuotta kestävä lama. Suomen bruttokansantuote laskisi ennusteen mukaan kolmen vuoden aikana yli 20 prosenttia.

"On tulossa niin sanotusti täydellinen myrsky talouteen. Mitään instituutioita ei voi pitää varmoina. Tämä näyttää todella pahalta."

Vaikka ruokaa tuotettaisiin maailmalla riittävästi, sen kuljetus ei välttämättä enää onnistuisi talousromahduksen seurauksena. Mahdollisesti ainoastaan lähialueiden kuljetukset toimisivat häiriöttä.

Ensinnäkin monet maat saattaisivat ryhtyä rajoittamaan ruuan vientiä. YK:n alainen ruokajärjestö FAO on asiasta jo varoittanut.

Toiseksi logistiikka voi horjua, jos ruokafutuurien markkinat romahtavat muun talousmyrskyn mukana. Futuurit toimivat vakuutusten tavoin.

"Jos pankkijärjestelmä alkaa vakavasti oireilemaan, rahti voi loppua kun sille ei saa rahoitusmarkkinoilta vakuutusta. Olemme selvitelleet usean vuoden ajalta, että tällainen on mahdollista."

Kolmanneksi talouskriisi voi vähentää ruokakuljetuksiin käytettävissä olevaa rahtikapasiteettia.

GNS Economics ennustaa huomattavasti synkempiä talouslukuja kuin esimerkiksi suomalaiset pankit.

Yhtiön arvio perustuu sen ennustemalliin, johon on syötetty viimeisimmät talousluvut.

Kuilun partaalla käytiin jo maaliskuun puolivälissä, Malinen huomauttaa.

"Kansainvälinen rahoitusjärjestelmä meinasi jo kaatua, kunnes Yhdysvaltain keskuspankki meni käytännössä ihan jokaiselle markkinalle."

Koronakriisin ensimmäisen taloudellisen iskun ovat ottaneet vastaan palvelualan yritykset. Seuraavaksi kärsii teollisuus. Lopulta yritysten vaikeudet heijastuvat pankkeihin, jotka ovat Euroopassa vasta nousseet jaloilleen vuosien 2008–2009 finanssikriisin jälkeen.

Malisen mukaan on väistämätöntä, että Euroopassa koittaa viimeistään syksyllä pankkikriisi. Varsinkin Italian pankit ovat ennestään heikkoja.

Euroopan valtioilla ei ole enää varaa pelastaa pankkeja. Maanosan pankkisektori on kolminkertainen alueen bruttokansantuotteen verrattuna.

Talousongelmien ratkaisuksi on ehdotettu suoraa keskuspankkirahoitusta. Malinen pitää ajatusta "mielipuolisena", koska se johtaisi luottamuksen horjumiseen koko rahajärjestelmään. Seuraisi hyperinflaatio, jossa raha menettäisi arvonsa.

"Raha-alkemian sijaan pitää miettiä, miten talous saadaan ruohonjuuritasolta kuntoon. Tärkeintä on että ne joilla on rahaa, kuluttavat, ja viljelijät pyrkivät tuottamaan ruokaa. Pitää ymmärtää pk-sektorin välisten taloudellisten yhteyksien tärkeys."

Synkkä skenaario ei ole varma, mutta siihen kannattaisi varautua.

"On toki olemassa ruuan ylituotannon riski ja on mahdollista, että mitään merkittäviä muutoksia ruuan saatavuudessa ei tapahdu. Toisaalta meillä on riski elintarvikekriisistä. Taloustieteilijänä pidän sitä vakavampana uhkana."

Ekonomisti huomauttaa myös, ettei elintarvikkeiden tämän hetken alhaisia markkinahintoja pidä tuijottaa liikaa.

"Tässä tulee ainakin kolme hyvin synkkää vuotta. Kyse ei ole pelkästään viljelijöistä vaan siitä, miten kaikki voivat auttaa toisiaan selviämään. Viljelijöiden panos on äärimmäisen tärkeä: Jos ruoka loppuu, loppuu yhteiskuntakin."

Lue myös:

Taloustieteilijä Tuomas Malinen vetoaa viljelijöihin: "Ottakaa nyt viljelyyn kaikki mahdollinen peltoala"

Viljelijät vastaavat Tuomas Malisen vetoomukseen viljelysalan nostosta: "Nämä toiveet voi esittää Suomen hallitukselle, Ruokavirastolle ja EU:lle"