LUKENUT MIES Massahurmaajatar
Menestyviä poliitikkoja on kahta päätyyppiä, joiden on mahdotonta ymmärtää toisiaan. Asiaan keskittyvät poliitikot arvostavat yleensä toisiaan. He eivät voi käsittää, miten jotkut näyttävät pärjäävän pelkällä viehätysvoimallaan.
Kouluvuosista lähtien politikoineet RKP:n entiset huippupojat eivät vieläkään voi tajuta Elisabeth Rehnin menestystä. Kuitenkin tämä hymyillen ja kujertaen kohosi talvella 1994 pariksi viikoksi Suomen suosituimmaksi poliitikoksi, lähes tasavallan presidentiksi. Hymyn takana oli riittävästi terästä.
Poliitikkojen lumovoima liitetään yleensä naisiin, koska viime vuosikymmenten kaksi tehokkainta massahurmaajaa ovat Riitta Uosukainen ja Elisabeth Rehn.
Silti nykyiseenkin eduskuntaan on äänestetty kymmenittäin miehiä, joiden kanssa ei kannata yrittää syvällisempää politiikkaa puhua. Eikä Martti Ahtisaarikaan ole koskaan mikään politiikan kävelevä tietosiilo ollut.
Hornetien hankinnasta on mielenkiintoista verrata puolustusministeri Rehnin ja valtiovarainministeri Iiro Viinasen kertomuksia.
Kenraali Aimo Pajunen vei kenties isänmaallisena miehenä totuuden mukanaan hautaan. Seuraavan konekaupan jälkeen se olisi pölyistä historiaa.
Presidentinvaalissa Rehn on jyvällä totuudesta. Tärkeintä on saada oikea vastaehdokas. Suorassa vaalissa kansa tietää tavallisen hyvin, ketä ei pidä päästää Mäntyniemeen ja ketä ei edes toiselle kierrokselle.
Toimittaja Johanna Vesikallio on tehnyt Elisabeth Rehnistä tavallista huolellisemman elämäkerran. Jonkun mielestä kirjoittaja on uppoutunut liikaa kohteensa maailmaan, mutta voiko kunnon elämäkertaa muuten tehdä?
PEKKA ALAROTU
Johanna Vesikallio: Lillan.
Elisabeth Rehnin epätavallinen
elämä. 347 sivua. Otava.
Suorassa vaalissa kansa tietää
tavallisen hyvin, ketä ei pidä
päästää Mäntyniemeen ja
ketä ei edes toiselle kierrokselle.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
