Muurasjärveläinen maitotila palkittiin Pihtiputaan vuoden yrityksenä 2019 – "Rahoittaja, verottaja ja elykeskus on pidettävä aina mielessä"

Jyrki ja Katriina Hollanti ovat työskennelleet maatalousyrittäjinä jo viidellä vuosikymmenellä. Viime syksynä Pihtiputaan yrittäjät palkitsivat Hollannin tilan yrittäjäpalkinnolla. Kuva: Esko Keski-Vähälä

Maidontuottaja Jyrki Hollanti uskoo, että maaseutu ja maatalous nousevat vielä arvoon arvaamattomaan, kun erilaiset kriisit leimuavat maailmalla. Kuva: Esko Keski-Vähälä

Katriina ja Jyrki Hollannin lypsykarjatila palkittiin viime syksynä Pihtiputaan vuoden yrityksenä.

Muurasjärveläinen maitotila on kunnan ensimmäinen maatalousyritys, joka pokkaa kyseisen palkinnon.

"Totta kai tällainen tunnustus työstä tuntuu hyvältä. Tällä tilalla on kuljettu pitkä tie pienestä parsinavetasta kolmen robotin pihattonavetaksi", Jyrki Hollanti muistelee.

Hollannin tilalla kotimaisen maatalouden murros on nähty ja koettu omassa arjessa.

Kun Jyrki Hollanti osti 19-vuotiaana 1984 edesmenneiden isovanhempiensa kotipaikan ja ryhtyi viljelijäksi, oli tilalla lihakarjaa ja metsää.

"Kun 1990 tehtiin sukupolvenvaihdos tästä omien vanhempien kotitilasta, siirryttiin lypsykarjapuolelle. Silloin oli 20 lypsävää, kahdeksan hiehoa, neljä vasikkaa ja 30 lihanautaa."

Hollannin tila on ollut 1980-luvulta lähtien kasvu- ja kehityshakuinen maatila.

"Vuosikymmenten saatossa on ostettu kymmeniä pieniä tiloja, lisää peltoa ja lisää metsää tältä seudulta. Parsinavettaa laajennettiin ensin 1992 ja sitten 1998", Jyrki Hollanti muistelee.

Vuosituhannen alussa myös maidontuotannon lopettaminen kokonaan kävi mielessä.

"Siinä oli muutamia aika raskaita vuosia, jolloin työtaakka oli hyvin suuri. Siirryimme ulkopuolisen työvoiman käyttöön tilalla jo 1990-luvun puolivälissä, josta onkin ollut monessa tilanteessa iso helpotus", Katriina Hollanti sanoo.

Hollannit harkitsivat maatilamatkailuun ja lihakarjan pitoon siirtymistä, mutta päätyivät rakentamaan uuden pihattonavetan 2006 ja jatkamaan maitopuolella.

Kun kahden robotin navetta valmistui, oli lypsäviä jo 120 päätä ja nuorkarjaa 100.

"2017 pihattoon tehtiin peruskorjaus, jonka yhteydessä sinne tuli kolmaskin robotti. Samalla nuorkarja siirrettiin eri rakennukseen vasikkalaan", Jyrki Hollanti kertoo.

2020-luvun alussa tila on 155 lypsävällä ja satapäisellä nuorkarjallaan suuri maatalousyritys, jossa on vuokramaineen noin 280 peltohehtaaria. Metsää on 600 hehtaaria.

"Tila on kasvanut, mutta aina hallitusti ja harkitusti. Jälkeenpäin voi sanoa, että onneksi varsinkin metsää tuli aikanaan ostettua paljon. Metsäpuoli on ollut todella tärkeä tukijalka maatalouden vaikeina vuosina", Jyrki Hollanti korostaa.

Hollannin tilalla on vireillä sukupolvenvaihdos, jonka myötä isännäksi on siirtymässä Ilmajoella agrologiksi valmistunut perheen poika Ville Hollanti.

Mikä on maitotilan ja maatalousyrityksen menestysresepti?

"Kyllä kaikki lähtee siitä, että maasta on tykättävä. Ei tätä muuten jaksa tehdä. Sitten tietenkin viljelijän on kaikissa tilanteissa pidettävä langat käsissään", Jyrki Hollanti sanoo.

Mitä suuremmaksi maatilan mittakaava kasvaa, sitä tärkeämpää kokonaisuuksien hallinta on.

"Kolme asiaa pitää aina pitää mielessä: rahoittaja, verottaja ja elykeskus. Niiden kanssa on pärjättävä. Omat suunnitelmat, ideat ja ajatukset täytyy aina käydä läpi elyn ja pankin kanssa, olipa käsillä hyvä tai huono päivä."

Tiloja Jyrki Hollanti rohkaisee yhteistyöhön.

"Kun kasvetaan ja erikoistutaan, on yhteistyö esimerkiksi konepuolella hyödyllistä. Ei pidä ajatella, että jokainen työvaihe pitää aina tehdä itse."

Hän myös korostaa lomituksen merkitystä.

"Nykyisen kaltainen lomitusjärjestelmä on äärimmäisen tärkeä asia, joka pitää turvata kaikissa tilanteissa. Viljelijälle on henkireikä päästä välillä muutamaksi päiväksi poistumaan tilan kuvioista."

Muurasjärveläinen isäntä kertoo olevansa huolissaan maaseudun vaikeuksista.

"Kehitys on ollut pitkään alavireinen. Kun yleinen elinvoima heikkenee, se heijastuu myös kaikkeen yritystoimintaan maaseudulla."

Hollanti peräänkuuluttaa vahvempaa edunvalvonnallista otetta MTK:lta sekä poliittisia tekoja keskustalta.

"Ehdottomasti MTK:n ja keskustan on tehtävä paljon nykyistä enemmän paitsi maatalouden, niin myös yleisemmin maaseudun kehittämisen eteen. Olen ollut yli 30 vuotta puolueen jäsen ja voin sanoa, että näytöt eivät viime vuosina ole olleet riittävällä tasolla."

Hollannin perheessä metsästys ja koiraharrastus ovat tärkeässä roolissa.

"Susien määrä on kuitenkin kasvanut niin räjähdysmäisesti, että koiraharrastus alkaa olla todella ahtaalla."

Kaikesta huolimatta viljelijä uskoo, että maaseutu saa vielä tulevaisuudessa arvonpalautuksen.

"Maailma on niin arvaamattomassa tilanteessa, että maaseudun merkitys löydetään uudelleen jonkin kriisin kautta. Se voi liittyä muuttoliikkeeseen, sotiin, terrorismiin, ilmastonmuutokseen tai kaikkiin näihin. Huoltovarmuuden merkitys maailmassa korostuu, kun on epävakaata."