Kilpajuoksu arktiselle alueelle kiihtyy – "Jos emme käytä energiavarantojamme kestävästi, joudumme ostamaan niitä tulevaisuudessa Venäjältä"
Ilmastonmuutos vaikuttaa pohjoisilla alueilla nopeasti. Siksi EU ja muut suurvallat linjaavat arktista politiikkansa.
Lapista kotoisin oleva Jari Vilén valmistelee EU-komissiolle raporttia arktisista alueista. ”Nimitys oli kunniamaininta Suomelle.” Kuva: Juha RoininenArktinen alue kiinnostaa maailman johtovaltioita enemmän kuin koskaan. Kiina ja Venäjä ovat aloittaneet kilpajuoksun pohjoisille alueille, ja EU seuraa vauhdilla perässä.
”Turvallisuustilanne arktisilla alueilla on muuttunut, kun siellä on alkanut sotilaallinen varustautuminen. Alueen merkitys koko Euroopalle ja globaalisti on kasvanut, vaikka moni ei sitä vielä tiedosta”, Euroopan komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin arktisten alueiden neuvonantaja Jari Vilén kertoo.
Kun ilmasto lämpenee, ikirouta ja merijää hupenevat. Pohjoiseen aukeaa uusia kulkureittejä ja taloudellisia mahdollisuuksia.
Siperian pohjoispuolelta kulkevan Koillisväylän vapautuminen on saanut muun muassa Kiinan ja Venäjän liikkeelle.
Vaikka Kiina ei ole virallisten luokitusten mukaan arktinen alue, se johtaa Vilénin mukaan poliittista keskustelua.
”Kiina on katsonut kartta- ja kristallipalloa ja nähnyt, että keskeiset luonnonvarat löytyvät arktiselta alueelta. Kiinnostuksen kohteena ovat satamat, kuljetusreitit, metsät ja malmit sekä tietysti öljy ja kaasu.”
Kiina ei ole Vilénin mukaan uhka pohjoisille alueille, mutta sen toimintaa tulee seurata tarkasti.
”Voi olla, että meillä on joitain tuotannonaloja, joita menetämme tulevaisuudessa Kiinaan, mutta vielä on liian aikaista sanoa, mitä ne olisivat. Sen pystymme sanomaan, että Kiina on hyvin määrätietoinen tavoitteissaan ja sillä on intressejä myös Suomen suuntaan, esimerkiksi metsiin.”
Arktisen alueen politiikan keskiössä ovat turvallisuustilanteen tarkkailu, ilmaston lämpenemisen jarruttaminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Koska nämä kaikki ovat EU:n prioriteetteja, ensi syksynä aloittava komissio aikoo panostaa arktisten alueiden politiikkaan.
EU:n täytyy Vilénin mielestä ottaa johtorooli alueen päätöksenteosta ”ennen kuin joku muu tekee sen”. Kiinan lisäksi Yhdysvallat pitää pohjoisia seutuja hyppysissään.
Mutta kuinka unionin eteläiset jäsenvaltiot saadaan arktisen politiikan taakse?
”Eteläeurooppalaiset tarvitsevat arktista politiikkaa siinä missä pohjoisetkin jäsenmaat, koska ilmastonmuutos näkyy kaikkialla. He tarvitsevat kalaa arktisilta alueilta ja suojaa siltä, etteivät heidän kotinsa jää tulevaisuudessa veden alle ilmaston lämpenemisen seurauksena.”
Arktinen alue on toistaiseksi poikkeuksellinen esimerkki siitä, kuinka maailman vauras johto puhaltaa yhteen hiileen. Viime vuonna maailman johtavat maat pääsivät sopuun, jossa ne sitoutuivat olemaan hyödyntämättä kalakantoja, jotka vapautuvat jääpeitteen siirtymisen myötä.
”Koska arktisen alueen resurssit eivät ole kenenkään saatavissa, niistä on helpompi tehdä yhteisiä päätöksiä. Niin kauan kuin ilmastonmuutos ei ole edennyt tätä pidemmälle pystymme tekemään yhdessä sopuisia ratkaisuja.”
”Yhdysvaltojen nykyhallinnon arktinen politiikka on vielä hahmottumassa, mutta sen sitoutuminen kalastuskieltosopimukseen oli myönteinen merkki”, Vilén lisää.
Samaan aikaan myös Suomen tulee olla mukana vaikuttamassa pohjoiseen politiikkaan.
Suomen arktisen neuvoston kaksivuotinen puheenjohtajuus on päättymässä tänä keväänä, ja Vilénin mielestä aiheen parissa olisi jatkettava vieläkin kunnianhimoisempaan suuntaan. Suomelle perinteisesti tärkeää on ollut suojata kuljetusreittejä ja ylläpitää alueen vakautta.
”Jos emme käytä energiavarantojamme pohjoisessa kestävästi, joudumme ostamaan niitä tulevaisuudessa Venäjältä, joka tuo raaka-aineensa arktiselta alueelta”, Vilén kuvailee.
Kesällä alkavalla EU-puheenjohtajuuskaudella Suomella on mahdollisuus linjata arktisen alueen painopisteitä. Vilén toivoo, että Suomi järjestäisi oman huippukokouksen arktisista alueista.
”Suomella on mahdollisuus näyttää roolia siitä, miten luonnonvaroja hyödynnetään kestävällä tavalla. Meillä on esimerkkejä ympäristön suojelusta ja kestävästä taloustoiminnasta, ja niitä pohjoinen Eurooppaa tarvitsee tänä päivänä.”
Suomen puheenjohtajuuskaudelle osuvat neuvottelut EU-budjetista vuosille 2021–2027. Jotta pohjoisten alueiden kiihtyvään ilmastonmuutokseen voidaan puuttua, se vaatii rahoitusta muun muassa tutkimukseen ja innovaatioihin.
”Suomella on tässä tuhannen taalan paikka.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
